D&I Dispute Resolution Alert 7 Sept 2017 (in Finnish)

< Back to Articles

Käräjäoikeus linjasi JHT-tilintarkastajan tarkastusvastuuta

JHT-tilintarkastaja ei kunnan lakisääteisessä tilintarkastuksessa tarkastanut, oliko kunnallisen koulutuskeskuksen oppisopimusasiakirjat laadittu oppisopimuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Asiakirjat ja oppisopimuskoulutus eivät täyttäneet lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Valtio peri kunnalta takaisin kymmeniä miljoonia euroja valtionosuuksia, jotka oli myönnetty oppisopimuskoulutukseen. Käräjäoikeuden mukaan tilintarkastaja ei syyllistynyt rikokseen eikä ollut velvollinen tietämään tarkastuskohteen virheistä. Tuomio linjaa tilintarkastajan vastuuta tarkastuskohdetta koskevan erityislainsäädännön noudattamisen valvonnasta osana lakisääteistä tilintarkastusta erityisesti valtionosuuksien osalta. Tuomion merkitys ei rajoitu JHT-tarkastajiin, vaan koskee myös HT- ja KHT-tilintarkastajien tarkastusvastuuta valtionosuuksista sekä linjaa tilintarkastukselta yleisesti vaadittavaa yksityiskohtaisuutta.

Asian tausta

Kunnan liikelaitoksena toiminut aikuiskoulutuskeskus oli vuosien ajan harjoittanut laajamittaista oppisopimustoimintaa. Toimintaan oli myönnetty kymmeniä miljoonia valtionosuutta. Opetushallituksen suorittamassa oppilaitoksen talouden ja toiminnan tarkastuksessa ilmeni, että oppisopimuskoulutus ei täyttänyt lainsäädännön asettamia vaatimuksia ja oppisopimusasiakirjat oli täytetty virheellisesti. Kunnalta perittiin takaisin kymmenien miljoonien valtionosuudet.

Osana asiasta seurannutta rikostutkintaa ja -oikeudenkäyntiä selvitettiin, olisiko kunnan JHT-tilintarkastajan pitänyt lakisääteisessä tilintarkastuksessa havaita kunnan toiminnan virheet ja raportoida niistä.

Kunnan tilintarkastus virkavastuulla

Kuntalain sekä julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta annetun lain mukaan kunnan tilintarkastus tapahtuu virkavastuulla. Rikoslain mukaan virkavelvollisuuden rikkomisesta rangaistaan sakolla tai enintään vuoden vankeudella.

Syyttäjän, tarkastuskohteena olleen kunnan ja opetusministeriön mukaan JHT-tilintarkastajan olisi pitänyt osana kunnan lakisääteistä tilintarkastusta tarkastaa yksittäisten oppisopimusasiakirjojen säädöstenmukaisuus. Syyttäjän mukaan tämä ilmeni kuntalaissa asetetusta velvollisuudesta tarkastaa valtionosuuksien perusteiden ja käytön oikeellisuus sekä julkishallinnon hyvästä tilintarkastustavasta. Tätä velvollisuutta korosti se, että opetushallitus samaan aikaan tarkasti kunnan aikuiskoulutuskeskusta, jonka toiminta oli laajentunut voimakkaasti. Tilintarkastajan tietoon tulleesta opetushallituksen epävirallisesta raporttiluonnoksesta ilmeni, että koulutuskeskuksen oppisopimustoiminnan hallinnoinnissa oli aiempina tilikausina ollut vakavia puutteita.

JHT-tilintarkastaja oli osana kunnan lakisääteistä tilintarkastusta tarkastanut, että kunnan valtionosuuden perusteeksi ilmoittama oppilasmäärä vastasi oppilaitoksessa kirjoilla olevaa oppilasmäärää. Lisäksi tilintarkastaja oli tarkastanut oppilasmäärien keruujärjestelmän luotettavuutta sekä pistokokeina oppisopimusten olemassaoloa. Tilintarkastaja vetosi siihen, että missään ei ole asetettu velvollisuutta tarkastaa oppisopimusten sisällön tai oppisopimuskoulutuksen toteutuksen säädöstenmukaisuutta osana lakisääteistä tilintarkastusta. Tilintarkastaja katsoi kyseisten seikkojen tarkastamisen kuuluvan tarkastuskohteen sisäisen valvonnan ja opetusministeriön sektorivalvonnan piiriin. Tilintarkastajan tehtäviin ne voisivat kuulua vain erillisen, nimenomaisen toimeksiannon perusteella.

Laillisuusperiaate rikostuomion esteenä

Käräjäoikeus totesi, ettei tilintarkastusta koskevissa oikeuslähteissä kerrota yksiselitteisesti, mitä kunnan valtionosuuksien perusteiden ja käytön oikeellisuuden tarkastuksessa pitää tarkastaa. Missään ei ole asetettu velvollisuutta tarkastaa kunnan erityistoimialojen lainsäädännön noudattamista. Käräjäoikeus katsoi, että tilintarkastajalle voi kylläkin tapauskohtaisesti syntyä velvollisuus laajentaa ja syventää tarkastusta myös erityislakien noudattamisen yksityiskohtiin. Tässä tapauksessa tällaista velvollisuutta ei kuitenkaan ollut ainakaan ennen kuin tilintarkastaja sai tietää opetushallituksen raporttiluonnoksesta, jossa kuvattiin tarkastuskohteen virheitä.

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rikosvastuun edellytyksenä on, että kielletyn teon täytyy ilmetä laista riittävän yksiselitteisesti. Kysymys ei voi olla epäselvästä tai tulkinnanvaraisesta asiasta. Käräjäoikeus katsoi, että kuntalaissa asetetut velvollisuudet ja julkishallinnon hyvää tilintarkastustapaa koskeva suositus olivat yleisluontoisia ja tulkinnanvaraisia. Ne mahdollistivat myös tilintarkastajan tekemän tulkinnan. Kun missään tilintarkastajaa velvoittavassa oikeuslähteessä ei riittävän selvästi velvoitettu tilintarkastajaa tarkastamaan oppisopimuslainsäädännön noudattamista, ei sen noudattamisen tarkastamatta jättäminen voinut olla rikos. Syyte hylättiin.

Tuomion käytännön merkitys

Tuomio vahvistaa, että JHT-tilintarkastaja ei voi joutua rikosvastuuseen virkavelvollisuuden rikkomisesta tilanteessa, jossa laki ja julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa eivät ole riittävän yksiselitteisiä. Laissa ja julkishallinnon hyvässä tilintarkastustavassa ei kuitenkaan säännellä monia tilintarkastuksen toteutukseen kuuluvia asioita yksityiskohtaisesti, vaan tilintarkastaja voi käyttää tapauskohtaista ammatillista harkintaa. Rikosvastuu voisi siten toteutua lähinnä sellaisten JHT-tilintarkastajan velvollisuuksien osalta, jotka kuuluvat tilintarkastuksen ydinalueeseen ja joiden sisällöstä ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Tälläkin tavoin tulkittuna JHT-tilintarkastajien rikosvastuu voi muodostua laajemmaksi kuin yksityissektorin tilintarkastajilla, jotka eivät toimi virkavastuulla. Pelkästään tilintarkastuksen suorittamistapaa koskeva rikosvastuu näyttää kuitenkin harvinaiselta.

Tuomio vahvistaa myös, että tilintarkastajalla voi vain poikkeuksellisesti olla velvollisuus perehtyä tarkastuskohdetta koskevan erityislainsäädännön yksityiskohtien noudattamiseen, ellei asiasta ole nimenomaisia säännöksiä. Tuomio koskee erityisesti oppisopimusten valtionosuuksia ja niiden perusteen lainmukaisuuden tarkastamista. Käräjäoikeus viittasi laajasti tilintarkastuslautakunnan ratkaisuun 8/2014, jossa TILA katsoi, että KHT-tilintarkastaja ei ollut velvollinen tarkastamaan oppisopimusten sisällön säädöstenmukaisuutta. Käräjäoikeuden ratkaisu koskee JHT-tarkastajien lisäksi myös HT- ja KHT-tarkastajien velvollisuuksia vastaavissa tilanteissa. Opetusalan valtionosuuksien lisäksi tuomion perustelut ovat vastaavissa tilanteissa sovellettavissa myös muihin valtionosuuksiin.

Tuomio jättää tapauskohtaiseen harkintaan sen, millaisissa olosuhteissa tilintarkastajalle voisi muodostua velvollisuus tarkastaa erityislainsäädännön noudattamista. Esimerkiksi käräjäoikeuden viittaamassa ratkaisussa TILA 5/2008 tilintarkastajan olisi pitänyt huomata tarkastuskohteen toiminnan rikkovan erityislainsäädäntöä. Kyseisessä tapauksessa erityislainsäädännön noudattamatta jättäminen kuitenkin heijastui suoraan siihen, millä tavalla tarkastuskohteen kirjanpito ja tilinpäätös olisi pitänyt laatia. Oppisopimusten sisällön oikeellisuudella ei ole yhtä läheistä yhteyttä tilintarkastuksen keskeisiin tavoitteisiin.

Rikosvastuun lisäksi tilintarkastajaa kohtaan voidaan esittää myös siviilioikeudellisia vaatimuksia, tyypillisesti vahingonkorvauskanne. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, ovat yhteisö ja päävastuullinen tilintarkastaja yhteisvastuussa korvauksesta. Nyt annetussa tuomiossa ei suoraan käsitelty vahingonkorvausvastuuta, joskin rikostuomion lopputulos osaltaan vaikuttaa korvausvaatimuksen menestymismahdollisuuteen. Vahingonkorvausvastuu syntyy helpommin kuin rikosvastuu, joten tilintarkastaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, vaikka syyte olisi hylätty.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Author

< Back to Articles