Säädöstulva ja yhteiskunnan oikeudellistuminen ovat herättäneet keskustelua jo vuosien ajan. Yritysten on yhä vaikeampaa seurata voimassa olevien oikeuksiensa ja velvoitteidensa sisältöä sääntelyn määrän kasvaessa. Uusia ilmiöitä varten laaditussa lainsäädännössä on hyvätkin puolensa, sillä sääntely tyypillisesti tuo toimijat samalle viivalle eli luo oikeudenmukaisemman liiketoimintaympäristön sekä auttaa riskienhallinnassa ja lisää oikeusvarmuutta. Nimenomaisten säännösten puuttuessa uudenlaisen ja innovatiivisen toiminnan lainmukaisuutta saatetaan joutua mittaamaan jälkikäteen jopa oikeudenkäynnissä tai hallintoprosessissa, mikä voi luoda epävarmuuden varjon liiketoiminnan ylle.
Alustatalouteen ja tekoälyyn liittyvät EU-lainsäädäntöehdotukset ovat tällä hetkellä tarkassa seurannassamme. Euroopan komission asetusehdotukset digipalvelusäädökseksi (Digital Services Act, DSA), digimarkkinasäädökseksi (Digital Markets Act, DMA) sekä tekoälyn harmonisoiduksi sääntelyksi (Artificial Intelligence Act, AIA) ovat parhaillaan EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyissä. Yhtenäisen sääntely-ympäristön luomisella on lukuisia kannatettavia tavoitteita: muun muassa digitaalisten palveluiden avoimuuden lisääminen yritys- ja kuluttajaloppukäyttäjille, pienempien alustayritysten markkinoille pääsyn sekä kuluttajien valintamahdollisuuksien edistäminen ja käyttäjien turvallisuuden lisääminen sekä kansalaisten perusoikeuksien edistäminen verkkoympäristössä. Uuden sääntelyn ei kuitenkaan tulisi tarpeettomasti lisätä yritysten hallinnollista taakkaa.
Tietopalvelustamme kysytään lähes päivittäin arvioita eri säädöshankkeiden voimaantuloajankohdista. Etenkin säädösehdotuksen käsittelyn ollessa alkuvaiheessa valistuneiden arvioiden antaminen lain voimaantuloajasta on käytännössä mahdotonta. Lainsäädäntöprosessit niin Suomessa kuin EU-tasollakin kestävät tyypillisesti kauan, kuukausista jopa vuosiin – joskin koronaviruspandemian alkuvaiheessa esimerkiksi välttämättömiä työoikeudellisia lakimuutoksia pystyttiin viemään eduskuntakäsittelyn läpi jopa muutamassa päivässä. Tämä osoittaa, että lainsäädäntöprosessimme ovat riittävän joustavia poikkeuksellisissa tilanteissa.
EU-tasolla säädösehdotusten käsittelyyn vaikuttavat erityisesti jäsenvaltioiden poliittiset intressit, ja kokemukseni mukaan mahdollisista tavoiteaikatauluista huolimatta säädösehdotusten käsittelyllä on pikemminkin taipumusta venyä kuin sujua aikataulussa. Kansallisella tasolla lainsäädäntöehdotusten käsittelyaikoihin voivat vaikuttaa niin tiettyjen eduskunnan valiokuntien kuormittuminen kuin käytännön seikatkin: eduskunnan istuntokausien välillä vuodenvaihteessa ja kesällä lainsäädäntöhankkeiden eduskuntakäsittelyt eivät käytännössä etene valiokuntatyöskentelynkin ollessa tauolla.
U-kirjelmät
Hyvän etukäteiskäsityksen valmisteilla olevien EU-säädösten vaikutuksista Suomeen saa valtioneuvoston U-kirjelmistä, jotka ovat saatavilla eduskunnan verkkosivujen Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat -palvelusta. Valtioneuvosto saattaa U-kirjelmällä eduskunnan käsittelyyn eduskunnan toimivaltaan kuuluvan Euroopan unionissa päätettäväksi tulevan asian, kuten komission lainsäädäntöehdotuksen. U-kirjelmässä kerrotaan alustava valtioneuvoston kanta sekä arvio kansallisten säädösmuutosten tarpeesta. DSA- ja DMA-ehdotuksia koskevat kirjelmät (U 2/2021 ja U 6/2021) annettiin helmikuussa 2021 ja AIA-ehdotusta koskeva kirjelmä (U 28/2021) toukokuussa 2021. Tämän jälkeen kirjelmien käsittely on jatkunut eduskunnan valiokunnissa, joiden lausunnoissa Suomen kantoja säädösehdotuksiin on täsmennetty.
EUR-Lex ja OEIL
EU-tasolla säädöshankkeiden etenemistä voi seurata EUR-Lex-palvelussa. Rekisteröitymällä palveluun voi saada ilmoitukset seurantaan asetetun säädösehdotuksen etenemisestä. Euroopan parlamentin Legislative Observatory (OEIL) -palvelussa on mahdollista seurata hankkeiden edistymistä parlamentissa. Twitter on myös hyvä työkalu lainvalmistelun seurantaan: esimerkiksi EU:n toimielimet ja eri toimialajärjestöt twiittaavat aktiivisesti keskeisten hankkeiden edistymisestä.
Mainio ja ajantasainen tietolähde EU-tason hankkeiden edistymisen seurantaan on Euroopan parlamentin Legislative Train Schedule -sivusto,
Legislative Train Schedule
Mainio ja ajantasainen tietolähde EU-tason hankkeiden edistymisen seurantaan on Euroopan parlamentin Legislative Train Schedule -sivusto, jossa seurataan Euroopan komission työohjelman toteutumista ja lainsäädäntömenettelyitä rautatieksi visualisoidussa muodossa. Komission päätavoitteet on etusivulla esitetty junina määränpäineen (Destination), ja yksittäiset lainsäädäntöehdotukset ovat kyseisen päätavoitteen vaunuja. Legislative Train esittää selkeässä muodossa tietoja lainsäädäntömenettelyjen vaiheista: menettelyn aloittaminen (Departed), arvio saattamisesta päätökseen (Expected arrivals), mahdolliset viivästykset (On hold), päätökseen saattaminen (Arrived) sekä mahdollinen hankkeen päättyminen muusta syystä (Derailed). Legislative Train sisältää lainsäädäntöhankkeiden perustiedot englanniksi sekä linkit asiakirjoihin muun muassa EUR-Lexissä ja OEIL-lainsäädäntötietokannassa.
Valtioneuvoston hanketietokanta
Kansallisia lakimuutoksia voi ennakoida valtioneuvoston sivustolla saatavilla olevan istuntokauden lainsäädäntösuunnitelman avulla. Suunnitelma sisältää ajantasaisen tiedon hallituksen esityksistä, jotka hallitus on suunnitellut annettaviksi eduskunnalle. Lainsäädäntösuunnitelma hyväksytään ja julkaistaan kunkin eduskunnan istuntokauden alussa kattamaan alkavan ja sitä seuraavan istuntokauden. Valtioneuvoston hanketietokannan ajantasaisesta listauksesta ovat saatavilla tiedot hallituksen esitysten arvioiduista esittelyviikoista ja käsittelyvaiheista. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnalle, ministeriöt tyypillisesti laativat tiedotteen asiasta. Tiedot kaikista eduskunnalle annetuista hallituksen esityksistä sekä valtioneuvoston asetuksista ovat saatavilla valtioneuvoston päätöstiedotteista.
Ammattikäyttöön tarkoitetut tietokannat
Merkittävä osa juridisesta virallisaineistosta on saatavilla vapaasti internetistä. Ammattikäyttöön tarkoitetut, lisenssiä edellyttävät tietokannat tehostavat tiedonhakua ja varmistavat käytettävän tiedon ajantasaisuutta ja oikeellisuutta. Edilexissä ja Suomen Laki -hakupalvelussa oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus on pykälien tasolla linkitetty lainsäädäntöön, joten on nopeaa ja vaivatonta tarkistaa, miten tiettyä pykälää on tuomioistuimissa tulkittu tai kirjallisuudessa kommentoitu. Kyseisissä palveluissa ajantasaisesta säädöksestä huomaa samalla sen, jos kyseistä lakia koskevia hallituksen esityksiä on vireillä eduskunnassa. Yleensä onkin hyvin tärkeää pystyä ennakoimaan tulevia lakimuutoksia myös oikeudellisen tiedonhaun yhteydessä.
Alustojen ja tekoälyn tulevan sääntelyn voimaantuloon ja kansalliseen täytäntöönpanoon menee vielä aikaa, eikä säädösten lopullisesta muodosta ja yrityksille asetettavista uusista velvoitteista ole vielä täyttä varmuutta. Uusi sääntely ei myöskään poista tarvetta yleissääntelylle, joten esimerkiksi kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädäntö toki soveltuvat alustaliiketoimintaan jatkossakin. Liiketoiminnan kehittämisessä varautuminen muun ohella myös sääntelymuutoksiin on keskeistä – ja usein sitä helpompaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa tieto muutoksista ja niiden vaikutuksista on organisaation käytettävissä.
