Heidi Yildiz

Senior Attorney

Heidi Yildiz

Senior Attorney

Share this

A very good problem solver who interprets documents very well.

Chambers Europe 2018, Dispute Resolution

The “exceptional” Heidi Yildiz comes highly recommended thanks to her “extensive international experience and superb presentation skills”.

Who's Who Legal 2018, Arbitration

An ‘Associate to Watch’ in Dispute Resolution in Finland by Chambers and Partners Europe 2018.

Chambers Europe 2018, Dispute Resolution

Heidi is listed as one of the World’s future arbitration leaders in the non-partner category of Who’s Who Legal Arbitration – Future Leaders 2018.

Who’s Who Legal 2018, Future Leaders – Arbitration

An excellent legal writer.

Chambers Europe 2018, Dispute Resolution
Dittmar & Indrenius > People > Heidi Yildiz

Focus on international arbitration and commercial litigation.

Heidi Yildiz is known for her extensive experience on complex and high-value international arbitration disputes, both of a private and public law nature.

She is dual qualified and admitted to practise both as a solicitor in England and Wales and as an attorney in Finland. Heidi’s practice benefits from her profound and in-depth knowledge of both civil and common law principles, gained whilst practising international arbitration for several years in both London and Helsinki. She has also gained vast commercial litigation experience both from English and Finnish courts.

Heidi acts both as counsel and arbitrator in commercial arbitration proceedings. As a counsel, Heidi has represented a broad range of clients across a range of different industry sectors in institutional arbitrations conducted under the ICC, LCIA, DIS, FAI, UNCITRAL and PCA Rules as well as ad hoc arbitrations, governed by a variety of substantive and procedural laws. Most recently, she co-led the D&I team that successfully represented Fonecta in arbitration proceedings concerning Fonecta’s right to redirect traffic from a web address owned by Eniro to fonecta.fi.

Heidi’s public international law experience includes working as part of the WilmerHale team that successfully represented SPLM/A in the ground-breaking Abyei boundary delimitation proceedings against the Government of Sudan conducted under the auspices of the Permanent Court of Arbitration in The Hague.

Heidi trained as a solicitor in the London office of WilmerHale, where upon qualification she practised international arbitration until she joined Dittmar & Indrenius in 2011. She has previously also worked in the International Arbitration Department at Herbert Smith Freehills LLP in London.

Education

City, University of London (LL.B. (Hons), 2003)

BPP Law School, London (Post Graduate Diploma in Legal Practice (LPC), 2004)

Admitted: Solicitor of the Senior Courts of England and Wales

Admitted: Finnish Bar Association

Languages

English, Finnish, Turkish, German and Swedish

References

Latest Insights

insight
Lausunto välimiesmenettelylain toimivuudesta ja uudistustarpeista
1 Oct 2018 Dittmar & Indrenius kiittää mahdollisuudesta saada lausua välimiesmenettelyn toimivuudesta ja uudistustarpeista. Dittmar & Indreniuksella ja sen lakimiehillä on merkittävä kokemus toimimisesta asiamiehenä ja välimiehenä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin välimiesmenettelyissä. Lausuntonaan välimiesmenettelylain toimivuudesta ja uudistustarpeista Dittmar & Indrenius lausuu kunnioittavasti seuraavan. Nykytila: Merkittävä osa suomalaisten yhtiöiden välimiesmenettelyistä käydään Suomen rajojen ulkopuolella Nykytilalle on kuvaavaa se, että merkittävä osa suomalaisten yhtiöiden välimiesmenettelyistä käydään Suomen rajojen ulkopuolella. Kokemuksemme mukaan suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen välisissä intressiltään huomattavissa sopimuksissa osapuolet ovat tyypillisesti sopineet riitojen ratkaisemisesta kansainvälisen kauppakamarin ICC:n ("ICC"), Tukholman kauppakamarin ("SCC") tai jonkun muun ulkomaisen, kansainvälisesti tunnetun välimiesinstituutin sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Nämä välimiesmenettelyt käydään yleensä Tukholmassa, Pariisissa tai jossakin muussa tunnetussa välimiesmenettelyn paikaksi vakiintuneessa ulkomaisessa kaupungissa, jonka osapuolet ovat yhdessä sopineet välimiesmenettelyn paikaksi. Välimiesmenettelyn paikka määrittää sen, mitä prosessuaalista normistoa välimiesmenettelyyn sovelletaan. Välimiesmenettelyyn sovelletaan välimiesmenettelyn paikan välimiesmenettelylakia. Helsinki valitaan välimiesmenettelyn paikaksi merkittävissä suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen välisissä riidoissa valitettavan harvoin; tämä usein siitäkin huolimatta, että osapuolet ovat valinneet Suomen lain sopimuksen substanssiin sovellettavaksi laiksi. Ainoastaan tapauksissa, joissa suomalaisella osapuolella on ollut erityisen vahva neuvotteluasema ulkomaiseen neuvottelukumppaniin nähden ja/tai sopimus on ollut muuten intressiltään ja luonteeltaan vähemmän merkittävä, suomalainen yritys on saattanut onnistua neuvottelemaan riitojen ratkaisemisesta keskuskauppakamarin välimieslautakunnan ("FAI") sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä Helsingissä. Käsityksemme mukaan emme ole kokemuksemme kanssa yksin. Välimiesmenettelytoimeksiantoja säännöllisesti hoitavat suomalaiset asianajotoimistot sekä suuret suomalaiset yhtiöt pääosin jakavat kokemuksemme siitä, että merkittävä osa isojen suomalaisten yhtiöiden riidoista ulkomaisten yhtiöiden kanssa ratkaistaan tänä päivänä Suomen rajojen ulkopuolella, joko Ruotsissa tai jossakin toisessa välimiesmenettelyyn myönteisesti suhtautuvassa, kansainvälistä välimieskäytäntöä noudattavassa ja välimiesmenettelyn paikaksi vakiintuneessa maassa ja kaupungissa. Tämä ilmenee myös saatavilla olevista kansainvälisten välimiesinstituuttien tilastoista. SCC:n tilastojen mukaan vuoden 2017 kuudessa SCC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä toisena osapuolena oli suomalainen yritys, mutta Suomi ei kyseisenä vuonna ollut välimiesmenettelyn paikkana yhdessäkään SCC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Vastaavasti ICC:n tilastojen mukaan seitsemässä ICC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä vuonna 2017 osapuolena oli suomalainen yritys, kun taas Suomi ei ollut välimiesmenettelyn paikkana yhdessäkään niistä. Suomi ei itse asiassa ollut välimiesmenettelyn paikkana yhdessäkään niistä 810 välimiesmenettelystä, jotka vuonna 2017 käytiin ICC:n sääntöjen alla. Tämä on merkittävää erityisesti, kun huomioidaan, että sopimuksen substanssiin sovellettavaksi laiksi ICC-välimiesmenettelyissä vuonna 2017 osapuolet olivat valinneet yhteensä 104 eri maan lakia. Suomen prosessuaalista normistoa ei ollut valittu yhdenkään välimiesmenettelyn prosessuaaliseksi normistoksi, eikä Suomea siten yhdenkään välimiesmenettelyn paikaksi. Näin ollen, yksistään näiden kahden välitysinstituutin, SCC:n ja ICC:n tilastojen mukaan vuonna 2017 suomalainen yritys oli osapuolena 13 välimiesmenettelyssä, joita ei käyty Suomessa. Luku on merkittävä ottaen huomioon, että kotimaisen FAI:n vuoden 2017 tilastojen mukaan sellaisia välimiesmenettelyjä, joissa toisena osapuolena oli ulkomainen yritys, oli reilut 20. Pelkästään ICC:n ja SCC:n tilastojen perusteella voidaan siten jo todeta, että merkittävä osa suomalaisten ja ulkomaisten yritysten välisistä riidoista ratkaistaan Suomen rajojen ulkopuolella. Eräs tunnetuimmista Suomen rajojen ulkopuolella käytävistä välimiesmenettelyistä viime vuosina on ollut Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennusprojektia koskeva Arevan ja Siemensin muodostaman konsortion aloittama ICC:n sääntöjen mukainen välimiesmenettely Teollisuuden Voima Oyj:tä vastaan, jota vuosia käytiin Tukholmassa Ruotsin välimiesmenettelylain määrittäessä prosessuaalisen normiston. Nykyisessä  välimiesmenettelylaissa on useita ongelmakohtia Sille, että Suomea ei valita kansainvälisten välimiesmenettelyjen paikaksi, on olemassa useita välimiesmenettelylaista johtuvia syitä. Kansainvälisissä yhteyksissä törmäämme jatkuvasti siihen haasteeseen, ettei Suomen välimiesmenettelylaki vastaa UNCITRALin mallilakia. Ulkomaiset sopimuskumppanit eivät suostu valitsemaan Helsinkiä välimiesmenettelyn paikaksi yksinkertaisesti siitä syystä, että nykyisen välimiesmenettelylakimme sisältöä ei tunneta eikä voidakaan tuntea, koska se ei vastaa UNCITRALin mallilakia ja Suomi ei siten ole UNCITRALin tunnustama mallilakimaa. Tästä johtuen ulkomaiset yhtiöt ja heitä edustavat lakimiehet eivät tiedä eivätkä voi tietää, mikä on Suomen välimiesmenettelylain sisältö. On turvallisempaa valita sellainen prosessinormisto potentiaaliseen välimiesmenettelyyn sovellettavaksi normistoksi, jonka sisällöstä ulkomaisen yhtiön edustajilla on perusteltu käsitys, niin kuin UNCITRALin mallilain kohdalla on tilanne. Kuten keskuskauppakamarin työ- ja oikeusministerille osoitetussa 9.12.2016 päivätyssä selvityksessä ja Mika Savolan artikkelissa ”Miksi ja miten välimiesmenettelylakia tulisi muuttaa? ” (Defensor Legis 4/2017, s. 501–513) on tarkemmin esitetty, vuoden 1992 välimiesmenettelylaissa on useita ongelmakohtia. Käytännön kokemuksemme mukaan näistä merkittävimpiä ovat: kansainvälisestä käytännöstä poikkeavat välitystuomion pysyvyyttä horjuttavat välimiesmenettelylain 40 §:n mitättömyysperusteet, joiden esittämiselle ei ole ajallista rajoitusta; osittain UNCITRALin mallilaista ja New Yorkin yleissopimuksesta poikkeavat välitystuomion täytäntöönpanoa koskevat säännökset; turvaamistoimien määräämistä koskevan toimivallan puuttuminen välimiesoikeudelta; kumoamiskanne- ja täytäntöönpanomenettelyn hitaus ja kankeus kolmiportaisessa tuomioistuinjärjestelmässä; välityssopimuksen muotovaatimukset; sekä ristiriitaisuudet UNCITRALin mallilain kanssa. Käytännössä välimiesmenettelylain 40 §:n mukaiset mitättömyysperusteet sekä kumoamiskanne- ja täytäntöönpanomenettelyjen hitaus ja kankeus kolmiportaisessa tuomioistuinjärjestelmässä ovat osoittautuneet erittäin ongelmallisiksi. Esimerkiksi tällä hetkellä toimimme vastaajan asiamiehenä välitystuomion kumoamista koskevassa asiassa, jossa itse välitystuomio annettiin jo syyskuussa 2015 ja ulkomainen, välimiesmenettelyn hävinnyt osapuoli, laittoi kumoamiskanteen vireille joulukuussa 2015. Käräjäoikeus antoi kumoamiskanteen hylkäävän tuomion kevättalvella 2017 ja tällä hetkellä lokakuussa 2018 odotamme edelleen hovioikeuden ratkaisua. Siitä huolimatta, että Suomessa sovellettavan oikeuden mukaan välitystuomio on täytäntöön pantavissa kumoamiskanteesta huolimatta, vireillä oleva kolmiportainen kumoamisprosessi aiheuttaa valtavia haasteita ja hidasteita ulkomaisessa täytäntöönpanoprosessissa. Vuosia vireillä oleva kumoamiskanne täällä kaukaisessa maassa tarjoilee täytäntöönpanoa vastustavalle osapuolelle runsaasti perusteita vastustaa täytäntöönpanoa siitä syystä, ettei tuomio olisi vielä lopullinen. Täytäntöönpanomaan tuomioistuin saattaa helposti asettua tällaisessa tilanteessa samasta maasta olevan osapuolen näkemyksen kannalle päättäessään siitä, onko tuomio lopullinen ja onko se täytäntöön pantavissa. Vireillä oleva ja pitkään kestävä kumoamiskanneprosessi tosiasiallisesti vaikuttaa välitystuomion täytäntöön pantavuuteen ulkomaisissa oikeusjärjestelmissä, sillä tällainen prosessi horjuttaa kuvaa välitystuomion pysyvyydestä ja sitovuudesta. Tämä aiheuttaa merkittäviä ongelmia suomalaiselle elinkeinoelämälle suomalaisen yhtiön yrittäessä panna täytäntöön kumoamiskanteen alaista välitystuomiota ulkomailla. Tällaisissa tilanteissa Suomessa voimassa oleva kolmiportainen kumoamiskannejärjestelmä tekee täytäntöönpanosta paikoitellen kestämättömän hidasta. On selvää, että hidas ja monipolvinen kumoamiskanneprosessi ei palvele suomalaista elinkeinoelämää välimiesmenettelyn käyttäjinä, eikä se luo kuvaa tehokkaasta riidanratkaisumenetelmästä. Vuosia kestävä kumoamiskanneprosessi päinvastoin antaa välimiesmenettelyn hävinneelle osapuolelle puhtaasti taktisen pelivälineen täytäntöönpanomenettelyn vaikeuttamiseksi omassa kotimaassaan. Tällainen menettely ei ole yhdenkään suomalaisen intressissä. Lisäksi meillä on konkreettista kokemusta siitä, kuinka välimiesmenettelylain 40 §:n mukaiset ajallisesti rajoittamattomat mitättömyysperusteet voivat ikuisesti antaa välitystuomion osapuolelle mahdollisuuden taktisista syistä vastustaa välitystuomion täytäntöönpanoa pitkässä ja kalliissa ja usein aivan turhassa oikeudenkäynnissä. Olemme olleet osapuolen asiamiehenä prosessissa, jossa vastapuolen kilpailuoikeudelliset väitteet oli hylätty välitystuomiossa kokonaisuudessaan perusteettomina. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei myöskään ollut todistetusti nähnyt riidan kohteena olleessa yrityskaupassa kaupan solmimishetkellä tai sen jälkeen huomautettavaa. Määräaika välitystuomion kumoamiskanteen nostamiselle oli mennyt umpeen. Tästä huolimatta välimiesmenettelylain 40 §:n mukaiset mitättömyyssäädökset antoivat vastapuolelle mahdollisuuden vastustaa välitystuomion täytäntöönpanoa. Vastapuoli väitti, että Helsingissä annettu välitystuomio olisi pakottavan kilpailulainsäädännön vastainen ja näin välimiesmenettelylain 40 §:n mukaisesti mitätön, koska se oli ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Asiassa onnistuttiin lopulta pääsemään sovintoon. Ennen sovintosopimuksen syntymistä asia oli kuitenkin vireillä käräjäoikeudessa vajaan vuoden, eikä asia tässä ajassa käräjäoikeudessa juurikaan edennyt. Edessä oli näin ollen odotettavissa useiden vuosien mittainen kallis täytäntöönpanoa koskeva riitaprosessi asiassa, jossa vastapuoli oli välimiesmenettelyssä selvästi hävinnyt jokaisen väitteensä ja vaatimuksensa, mutta sai täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä mitättömyyskanteen yhteydessä uuden, selvästi taktisen mahdollisuuden toistamiseen esittää samat perusteettomat kilpailuoikeudelliset väitteensä. Kaikki mitättömyyskanteet eivät luonnollisestikaan pääty sovintoon. Välimiesmenettelylain 40 §:n mitättömyyssäännökset ovat kansainvälisesti eritäin poikkeuksellisia. UNCITRALin mallilaista tai, Ruotsia lukuun ottamatta, muiden maiden välimiesmenettelylainsäädännöistä ei löydy vastaavia välitystuomion mitättömyyttä koskevia määräyksiä. Ruotsissakin vastaava määräys on tarkoitus poistaa vireillä olevan välimiesmenettelylainsäädäntöuudistuksen yhteydessä. New Yorkin yleissopimuksen mukaisesti ulkomaista välitystuomiota koskevassa täytäntöönpanomenettelyssä ei luonnollisesti sovelleta 40 §:n mukaisia mitättömyyssäädöksiä. Ajallisesti rajoittamaton mahdollisuus vastustaa Suomessa annetun välitystuomion täytäntöönpanoa 40 §:n mitättömyyssäännösten perusteella ja nostaa välitystuomion mitättömyyttä koskeva vahvistuskanne horjuttavat selvästi Suomessa käytävän välimiesmenettelyn luotettavuutta ja välitystuomion pysyvyyttä. Suomessa annettua välitystuomiota on vaikea nähdä New Yorkin yleissopimuksen mukaisesti lopullisena ja sitovana, jos sen mitättömyyttä koskeva kanne on mahdollista esittää ikuisesti. Välimiesmenettelylain 40 §:n mitättömyyssäädökset näin ollen merkittävästi heikentävät Suomen asemaa luotettavana välimiesmenettelyn paikkana. Edellä esitettyjen ongelmakohtien lisäksi ongelmallista nykyisessä välimiesmenettelylaissa on se, ettei laissa ole säännöksiä välimiesoikeuden mahdollisuudesta määrätä turvaamistoimia. Näin ollen tällä hetkellä välimiehillä ei ole toimivaltaa antaa turvaamistoimimääräyksiä, jotka olisivat täytäntöönpanokelpoisia, vaan tällaista määräystä tulee välimiesmenettelyn yhteydessä hakea yleisiltä tuomioistuimilta. Osapuolilla tulisi olla tosiasiallinen mahdollisuus välttää yleiset tuomioistuimet silloin, kun he ovat nimenomaisesti sopineet erimielisyyksien ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä. Edellä esitetyn lisäksi olemme käytännön kansainvälisessä välimiestyössä kohdanneet merkittäviä ongelmia ja haasteita muun muassa nykyisten välityssopimuksen muotovaatimusten johdosta. Kansallisella välimiesmenettelylailla on huomattava merkitys valittaessa välimiesmenettelyn paikkaa Suomalainen, keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva välimiesinstituutti, FAI on ansiokkaasti kehittänyt kotimaista välimiesmenettelykenttää uudistamalla välimiesmenettelysääntönsä vuonna 2013 ja tehnyt runsaasti työtä suomalaisen välimiesmenettelyn tunnettuuden lisäämiseksi. FAI:n onnistunut markkinointityö ja vuoden 2013 sääntömuutos eivät kuitenkaan ole yksin onnistuneet merkittävästi kohentamaan Suomen asemaa kansainvälisten välimiesmenettelyiden luotettavana ja välimiesmenettelyille suotuisana paikkana. Edelleen keskeinen kysymys keskusteluissa ulkomaisten kollegojen kanssa on se, onko Suomen välimiesmenettelylaki UNCITRALin mallilain mukainen. Kuten Carita Wallgren-Lindholm Säätytalolla pidetyssä keskustelutilaisuudessa aivan oikein totesi, vastauksen ollessa kielteinen keskustelu päättyy siihen. Queen Mary University of London ja asianajotoimisto White & Case julkaisivat yhteistyössä toukokuussa 2018 kansainvälisiä välimiesmenettelyitä koskevan maailmanlaajuisen tutkimuksen ("2018 QMUL Survey"), johon osallistui yli 922 vastaajaa. Vastaajien joukossa oli kansallisten tuomioistuinten tuomareita, asianajajia, yritysjuristeja, akateemikkoja, välimiesmenettelyissä toimivia asiantuntijatodistajia, liike-elämän toimijoita, virkamiehiä ja opiskelijoita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että 97 % vastaajista suosii välimies-menettelyä riidanratkaisumenettelynä maan rajat ylittävissä riidoissa. Parhaimpina pidettyjä välimiesmenettelyn paikkoja vastaajien mielestä olivat Lontoo (64 %), Pariisi (54 %), Singapore (39 %), Hong Kong (28 %), Geneve (26 %), New York (22 %) ja Tukholma (12 %). Tutkimuksessa ei mainita Suomea välimiesmenettelyn paikkana, vaikka vastaajien joukossa tiedetään olleen myös suomalaisia tahoja. Tutkimuksen mukaan välimiesmenettelyn paikan valintaan vaikuttivat eniten seuraavat neljä perustetta: “General reputation and recognition of the seat” (14%); “Neutrality and impartiality of the local legal system” (13%); “National arbitration law” (12%); and “Track record in enforcing agreements to arbitrate and arbitral awards” (11%). 2018 QMUL Survey -tutkimuksen tulokset osoittavat, että kansallisella välimiesmenettelylailla on huomattava merkitys välimiesmenettelyn paikkaa valittaessa. Yleinen maine ja tunnettuisuus välimiesmenettelyn paikkana ovat valinnan merkittävin kriteeri. Yleistä mainetta ja tunnettuisuutta välimiesmenettelyn paikkana puolestaan ei voi saavuttaa, elleivät paikan välimiesmenettelyä koskeva lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja yleisten tuomioistuinten välimiesmenettelymyönteisyys ole yleisesti tunnettuja, sillä välimiesmenettelyn paikka määrää välimiesmenettelyyn sovellettavan prosessuaalisen normiston. Kolmeen ensimmäiseen perusteeseen liittyy läheisesti neljännellä sijalla olevat täytäntöön pantavuutta koskevat asiat. Välimiesmenettelylain 40 §:n mukaiset ajallisesti rajoittamattomat mitättömyyssäädökset sekä kolmiportainen välitystuomioiden kumoamista tai tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva prosessi vaikuttaa merkittävästi Suomessa annettavan välitystuomion maineeseen tosiasiallisen täytäntöön pantavuuden näkökulmasta. Tämä erityispiirre suomalaisessa välimiesmenettelyssä sellaisenaan toimii tosiasiallisena esteenä kansainvälisten välimiesmenettelyjen saamiseksi Suomeen. Nämä tutkimuksessa ilmenneet neljä määräävää perustetta alleviivaavat, että välimiesmenettelyn paikan valinnassa on keskeinen merkitys kansallisen välimiesmenettelylain tunnettavuudella sekä maan lainsäädännön ja tuomioistuinten yleisellä välimiesmenettelymyönteisyydellä. Suomi on näillä mittareilla selvä altavastaaja kansainvälisessä tarkastelussa, eikä tilanne tule tältä osin muuttumaan ennen seuraavaa väli-miesmenettelylain kokonaisuudistusta. Singaporen nopea nouseminen johtavaksi välimiesmenettelyn paikaksi voi toimia esimerkkinä Suomelle Kahden UNCITRALin mallilakimaan Singaporen ja Hong Kongin saavuttama asema 2018 QMUL Survey -tutkimuksessa suosituimpina välimiesmenettelyn paikkoina on merkillepantavaa. Vuonna 2015 vastaavan tutkimuksen tulokset näyttivät, että Singapore ja Hong Kong olivat eniten nostaneet suosiotaan välimiesmenettelyjen paikkana edeltäneiden viiden vuoden aikana. Erityisesti Singaporen nousua yhdeksi maailman johtavista välimiesmenettelyn paikoista todentavat myös Singapore International Arbitration Centren ("SIAC") tilastot. Kun vuonna 2006 SIACin sääntöjen mukaisia välimiesmenettelyitä aloitettiin 90, vuonna 2017 SIACin sääntöjen mukaisia välimiesmenettelyitä aloitettiin jo 343. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2017 FAI:n sääntöjen mukaisia väli-miesmenettelyitä aloitettiin 79. Singapore ja Hong Kong implementoivat UNCITRALin mallilain vuonna 1995. UNCITRALin mallilain implementointia on pidetty yhtenä merkittävänä tekijänä arvioitaessa Hong Kongin ja Singaporen nousua suosituiksi välimiesmenettelyn paikoiksi: Singaporen korkeimman oikeuden tuomarin, Steven Chongin mukaan Singaporen aseman vahvistumiseen kansainvälisen välimiesmenettelyn keskuksena on keskeisesti vaikuttanut UNCITRALin mallilain ja New Yorkin yleissopimuksen yhteisvaikutus, jonka myötä Singaporeen saatiin kansainvälisesti hyväksytyt lainsäädännölliset raamit ja tällöin myös singaporelaisten välitystuomioiden täytäntöön pantavuus parani laaja-alaisesti ulkomailla. Vuonna 2014, melkein 20 vuotta UNCITRALin mallilain implementoimisen jälkeen, Steven Chong kuvaili mallilain merkitystä seuraavasti: "… The Court of Appeal has therefore aptly described the IAA’s adoption of the Model Law as heralding a “paradigm shift” for Singapore because it gave us an invaluable, internationally-accepted legislative frame-work for international commercial arbitration. The IAA was also significant for another reason: it gave effect to the 1958 New York Convention on the Recognition and Enforcement of Foreign Arbitral Awards. This has allowed for the widespread and easy enforceability of ar-bitral awards from Singapore. By erecting the twin pil-lars of the Model Law and the New York Convention as part of our arbitration landscape, there is no question that the IAA has been the legislative cornerstone upon which our modern arbitration hub is built. And with its twentieth anniversary just months away, it is indeed timely to pay tribute to the wisdom of our lawmakers in enacting such a critical piece of legislation." Tämän lausunnon valossa on ilmeistä, että prosessuaalisella normatiivisella perustalla on keskeinen vaikutus välimiesmenettelyn paikan valintaan. Nykytila ei palvele suomalaista elinkeinoelämää Suomalaisen elinkeinoelämän etua ei voi millään tavalla palvella se, että suomalaisten yhtiöiden erimielisyydet ratkotaan ulkomailla. Suomalaiset ovat ongelmanratkaisijakansaa. Ulkoministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettama Suomen maabrändivaltuuskunta tuli 355-sivuisessa raportissaan vuonna 2010 siihen tulokseen, että vuonna 2030 Suomi on ongelmanratkaisija. Siitä huolimatta me edelleen viemme kaupalliset riitamme muiden ratkaistaviksi, koska meillä ei ole tämänkaltaista ongelmanratkaisua tukevaa lainsäädäntöä. Suomalaisten yhtiöiden ulkomailla ratkaistavissa erimielisyyksissä on kyse merkittävistä taloudellisista intresseistä. Tyypillisesti saatetaan puhua kymmenien, joskus satojen miljoonien, ehkä jopa joissakin tapauksissa miljardien eurojen kokoisista intresseistä. Kysymys kuuluukin: Onko meillä varaa ylläpitää sellaista lainsäädännöllistä kehystä, jolla varmistetaan, että nämä erimielisyydet ratkotaan ulkomailla? Kansainväliset välimiesmenettelyjen suulliset käsittelyt kestävät usein viikkoja. Tänä aikana molempien (kaikkien) osapuolten edustajat tyypillisesti lennättävät paikan päälle useista lakimiehistä ja heidän avustajistaan koostuvia ryhmiä sekä ulkomaisia todistajia ja asiantuntijoita useita kertoja käsittelyn aikana, ajavat takseilla ja julkisella liikenteellä, majoittuvat hotelleissa, ostavat kokous- ja muita palveluita, ruokailevat ja tekevät ostoksia. Ruotsissa vuonna 2018 julkaistun tutkimusraportin "Tvister säljer Sverige" mukaan Tukholmassa istutut kansainväliset välimiesmenettelyt tuovat Ruotsiin 9 miljardia kruunua vuosittain. Suomalaisen elinkeinoelämän ja maabrändin kannalta ei ole mielekästä eikä kannattavaa jatkaa nykytilannetta, jossa suurten suomalaisten yhtiöiden riidat ratkaistaan Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen valtio ja suomalainen elinkeinoelämä jää paitsi niistä merkittävistä tuloista, joita välimiesmenettelyt tuottavat niissä maissa, jotka ovat jo vuosia sitten ymmärtäneet, että kansainvälinen välimiesmenettely voi olla merkittävä vientituote koko valtiolle. Välimiesmenettelylain puutteet ja epäkohdat edellyttävät uuden lain säätämistä Suomalainen elinkeinoelämä kärsii siitä, että välimiesmenettelyn lainsäädännöllistä normiperustaa koskeva oikeustila ei ole Suomessa kansainväliset vaatimukset täyttävällä tasolla. Suomella maailman ongelmanratkaisijana tulee olla sellainen normiperusta, että voimme toimia uskottavana ongelmanratkaisijana myös kansainvälisissä välimiesmenettelyissä. Keskeiset Suomen oikeusjärjestelmän tunnustamat periaatteet kuten puolueettomuus, riippumattomuus ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaate tulisi valjastaa kansainväliseksi vientituotteeksi. Suomalainen elinkeinoelämä vie rahojaan ulkomaille ja luovuttaa lisäksi tuomiovallan ulkomaisille tuomioistuimille. Tämä tapahtuu Suomessa joka päivä niin kauan, kunnes Suomen välimiesmenettelylaki on saatettu kansainväliset mitat täyttävälle tasolle. Tavoiteltava tila on yksinkertaisimmin saavutettavissa implementoimalla UNCITRALin mallilaki. UNCITRALin mallilaki on maailmanlaajuisesti tunnettu ja se edustaa modernia kansainvälisesti vakiintunutta käytäntöä välimiesmenettelyä koskevissa sääntelykysymyksissä. Lisäksi UNCITRALin mallilakia koskevaa vakiintunutta oikeuskäytäntöä on runsaasti saatavilla. UNCITRALin mallilain implementoinnilla edistetään merkittävästi suomalaisten yhtiöiden mahdollisuuksia saada jatkossa riitansa ratkaistuksi Suomessa. UNCITRALin mallilain implementoiminen edistää Suomen elinkeinoelämän etua sekä suomalaisten yhtiöiden erimielisyyksien ratkaisemista kotimaassa ja kotimaisessa prosessissa. Tämä on kaikilla tavoin Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän edun mukaista. Lausuntonaan Dittmar & Indrenius esittää, että nykyinen oikeustila on epätyydyttävä ja edellyttää uuden välimiesmenettelylain säätämistä kiireellisessä aikataulussa. Yksinkertaisimmin tämä on tehtävissä implementoimalla UNCITRALin mallilaki välimiesmenettelylaiksi Suomessa.
insight
D&I Arbitration Team’s Efforts towards Greater Efficiency in Arbitration
4 Dec 2017 Superior knowledge of the law or proficient command of advocacy skills are arguably no longer enough, by themselves, to win complex, multi-layered, document heavy arbitration cases in Finland. There is an increasing demand for arbitration practitioners to ensure cost-efficient and expeditious arbitration process with adept case management techniques and the use of the cutting-edge technology tools. Moreover, the increasingly international nature of arbitration cases seated in Helsinki not only calls for proficient language skills from the Finnish arbitration practitioners but also understanding of different cultures and laws of different jurisdictions gained through first-hand experience. This article explores how D&I arbitration team has recently successfully tackled these challenges in its international arbitration cases. The Increasing Demand for Cost-Efficiency and Expeditious Arbitration Process Calls for Effective Case Management The lack of efficiency in arbitration process has rightly been identified as a key development area in the field of international arbitration. Many leading arbitration institutions have accordingly made significant efforts towards greater efficiency in the recent amendments to their respective arbitration rules. D&I Dispute Resolution Playbook codifies case management techniques that are proven to ensure efficient arbitration process and highly favourable results to clients"     The lack of efficiency in arbitration process has rightly been identified as a key development area in the field of international arbitration. Many leading arbitration institutions have accordingly made significant efforts towards greater efficiency in the recent amendments to their respective arbitration rules. The Arbitration Institute of the Finland Chamber of Commerce (the "FAI") has followed the suit. The FAI Arbitration Rules 2013 (the "FAI Rules") impose an overall good faith obligation on parties and tribunals "to make every effort to contribute to the efficient conduct of the proceedings in order to avoid unnecessary costs and delays." In the spirit of this overall duty, the FAI Rules impose a number of obligations on the arbitral tribunal and the parties that are designed to reduce time and costs of the proceedings, including an obligation on the arbitral tribunal to render the final arbitral award within nine months from the receipt of the final award. The nine months' time-limit also puts pressure on the parties and their counsel to engage in efficient case management, particularly if two rounds of written pleadings are to be exchanged, full document production exercise is to be undertaken and one or two weeks' of oral hearing is to be conducted followed by the exchange of written post-hearing briefs. Consequently, the D&I Arbitration team has recently devoted a significant time for the planning and designing of all the more effective and efficient case management techniques. These are described below. D&I Dispute Resolution Playbook Among the developments in D&I's case management techniques is a protocol called the 'Playbook' that sets out step-by step detailed specific procedures for the conduct of arbitrations with an aim to make the case management and the overall arbitration process more efficient. These procedures are not meant to be inflexible rules. Rather, through the Playbook we explore with our clients how such procedures may be applied in each particular case. The use of the Playbook ensures, however, that no time is wasted in reinventing the wheel all over again in each case as it identifies the procedures that have been proven to make the arbitration process efficient and have in the past led to highly favourable results to D&I clients. The Use of the Cutting-Edge Technology Tools in Arbitration Another development in D&I's case management techniques is the greater use of the cutting edge artificial intelligence technology tools for document review, oral hearing preparation and creation of interactive electronic submissions, known as e-briefs, with hyperlinks to the relevant exhibits. These tools make the case review, search for and organisation of the relevant evidentiary documents as well as preparations for the oral hearings expeditious and cost-efficient and enhance the speed and ease of writing and reading of submissions. These tools further involve the client in the production process to a greater extent, enabling the client to follow the counsels' argumentation and give input on the submissions before they are filed. D&I's International Arbitration Team The international arbitration cases seated in Helsinki are increasingly international in nature. The FAI has recently reported that 37% of the requests for arbitrations that are filed this year are international in the sense that at least one of the parties is a non-Finnish national. D&I has prepared for the increasing internationalization of its cases by hiring an international team of lawyers with education and/or substantial first-hand experience from jurisdictions such as England & Wales, Sweden, Switzerland and Portugal. In addition to English, Finnish and Swedish language skills, D&I arbitration team members also speak French, Spanish, Portuguese, Norwegian and Turkish. Breaking the Silos by Cross-Departmental Team Work As part of D&I Arbitration team's commitment towards efficiency, D&I further engages in cross-departmental team work to handle its arbitration cases. D&I's arbitration team has recently, for instance, secured a highly favourable victory for its media client in FAI arbitration against Swedish public company and its Finnish subsidiary in a domain name dispute, which involved complex contract, trademark, competition and competition law issues. We see that to a large extent, the victory in that case was undoubtedly the result of working in a close-knit cross-departmental team involving lawyers from our arbitration, M&A, competition and intellectual property practices. We see that eliminating the silos through D&I's Powerhouse culture presents yet another crucial element in the effective case management. Most Recently D&I has D&I successfully acted for Fonecta, the biggest BtoB service provider of digital sales and marketing solutions in Finland, in arbitration proceedings concerning Fonecta’s right to redirect traffic from a web address owned by Eniro to fonecta.fi.

Share this

Dittmar & Indrenius