Huolellisesti laadittu, selkeä ja joustava toimitusjohtajasopimus luo vahvan perustan hallituksen ja toimitusjohtajan luottamukselliselle yhteistyölle.
Toimitusjohtajasopimus on yksi hallituksen keskeisistä työkaluista yhtiön strategisessa johtamisessa. Hyvin laaditun toimitusjohtajasopimuksen kautta hallitus voi varmistaa, että toimitusjohtaja ymmärtää rooliinsa sisältyvät odotukset sekä vastuunsa ja valtuutensa. Selkeät sopimusmääräykset vähentävät väärinkäsityksiä ja konflikteja, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Toimitusjohtajasopimus on viimekädessä enemmän kuin pelkkä juridinen asiakirja – se on ilmentymä hallituksen ja toimitusjohtajan välisestä luottamuksesta ja yhteisestä sitoutumisesta yhtiön menestyksen edistämiseen.
Työsopimuslaki ja muut työsuhteeseen sovellettavat lait eivät koske toimitusjohtajaa joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kun osakeyhtiölaissakin on vain rajallisesti toimitusjohtajaa koskevia säännöksiä koskien lähinnä toimitusjohtajan toimivaltaa ja vastuita suhteessa yhtiöön, hallitukseen ja osakkeenomistajiin, korostuu kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen merkitys toimitusjohtajan palvelussuhteen ehtoja määrittävänä asiakirjana.
Toimitusjohtajasopimuksen tulee jättää hallitukselle riittävästi liikkumavaraa, eikä sen tule rajoittaa liikaa hallituksen mahdollisuuksia tarvittaessa muuttaa esimerkiksi toimitusjohtajan toimenkuvaa ja tavoitteita yhtiön tarpeiden mukaan. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, jossa strategioita saatetaan joutua päivittämään säännöllisin väliajoin.
Riskienhallinta ja yhtiön suojaaminen
Toimitusjohtajasopimus on yhtiölle tehokas riskienhallintaväline. Oikein laaditut ja mitoitetut salassapito-, kilpailukielto- ja houkuttelukieltomääräykset suojaavat yhtiötä merkittäviltä liiketoimintariskeiltä. Nämä määräykset ovat erityisen tärkeitä toimialoilla, joilla kilpailu on kovaa ja liikesalaisuuksilla on suuri merkitys. Ilman asianmukaisia suojamekanismeja yhtiö voi menettää kriittistä liiketoimintatietoa tai avainasiakkaita toimitusjohtajan siirtyessä kilpailijalle. Näitä kieltoja tehostetaan usein riittävän suurella sopimussakolla, jolloin yhtiön puolesta riittää lähtökohtaisesti näytön esittäminen vain itse rikkomuksen tapahtumisesta korvausvaatimuksen rajoittuessa sopimussakon määrään.
Toimitusjohtajasopimuksen tulee jättää hallitukselle riittävästi liikkumavaraa.
Immateriaalioikeuksia koskevat määräykset sopimuksessa puolestaan varmistavat, että yhtiö saa täyden hyödyn toimitusjohtajan työpanoksesta ja että innovaatiot ja kehitystyön tulokset jäävät yhtiölle, mikä on kriittistä erityisesti teknologia- ja tuotekehitysvetoisilla aloilla. Näillä aloilla yhtiön arvo voi pitkälti perustua immateriaalioikeuksiin. Siten selkeät ja riittävän kattavat määräykset immateriaalioikeuksista estävät parhaimmillaan myöhemmät riidat siitä, kenelle esimerkiksi toimitusjohtajan johdolla kehitetyt tuotteet, palvelut tai liiketoimintamallit kuuluvat.
Johdon vastuuvakuutus taas suojaa sekä yhtiötä että toimitusjohtajaa vahingonkorvausvaatimuksilta ja mahdollistaa rohkean mutta vastuullisen päätöksenteon ilman pelkoa henkilökohtaisesta vastuusta tilanteissa, joissa päätös on tehty huolellisesti ja hyvässä uskossa. Tämä on erityisen tärkeää yhtiön kasvun ja kehityksen kannalta, sillä ilman riittävää vastuusuojaa toimitusjohtaja saattaa vältellä tarvittavia mutta riskipitoisia päätöksiä.
Selvät ja yksiselitteiset määräykset vähentävät merkittävästi riskiä erimielisyyksien syntymiselle.
Kannustinjärjestelmät ja tavoitteiden linjaaminen
Toimitusjohtajasopimus luo osaltaan perustan toimitusjohtajan palkitsemiselle. Hallituksen mahdollisuus päättää vuosittain palkantarkistuksista ja bonuksista antaa työkalun sitoa toimitusjohtajan palkitseminen yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä yhdistää toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressit. Kun toimitusjohtajan henkilökohtainen taloudellinen menestys on sidottu yhtiön menestykseen, syntyy voimakas kannustin toimia yhtiön edun mukaisesti.
Bonusjärjestelmän vuosittainen tarkastelu ja yhtiön oikeus muuttaa tarvittaessa yksipuolisestikin bonusjärjestelmän ehtoja mahdollistaa joustavuuden, kun hallitus voi asettaa bonustavoitteet kulloinkin relevanttien strategisten prioriteettien mukaan. Esimerkiksi kasvuvaiheessa bonukset voivat painottua liikevaihdon kasvuun, kun taas kehittyneemmässä vaiheessa kannattavuus ja kassavirta voivat olla keskeisempiä.
Yhtiölle pidätetty yksipuolinen mahdollisuus muuttaa palkitsemisjärjestelmän ehtoja jopa kesken sopimuskauden suojaa yhtiötä tilanteissa, joissa olosuhteet muuttuvat yllättäen merkittävästi, eivätkä palkitsemisjärjestelmän ehdot ole enää oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin tai yhtiön maksukykyyn.
Seuraajajärjestelyt ja toimitusjohtajan vaihtaminen
Toimitusjohtajasopimuksen tulee tukea seuraajajärjestelyjen suunnittelua ja mahdollistaa joustavat menettelyt toimitusjohtajan vaihtotilanteissa. Selkeät määräykset muun muassa sopimuksen päättämisestä, irtisanomisajoista ja erokorvauksesta antavat hallitukselle ennakoitavuutta toimitusjohtajan vaihtuessa. Myös eläkeikärajasta sopiminen mahdollistaa pitkäjänteisen seuraajajärjestelyjen suunnittelun. Kun hallitus tietää etukäteen, milloin nykyinen toimitusjohtaja jää eläkkeelle, se voi aloittaa seuraajan etsinnän ja perehdyttämisen riittävän ajoissa.
Oikeus toimitusjohtajan vapauttamiselle tehtävistään antaa hallitukselle joustavuutta toteuttaa toimitusjohtajan vaihto sujuvasti. Kun uusi toimitusjohtaja on valittu, edellinen voidaan tarvittaessa vapauttaa tehtävistään välittömästi, mikä mahdollistaa selkeän siirtymän ja estää epäselvät vastuusuhteet. Näin järjestely hyödyttää kaikkia osapuolia: yhtiö saa uuden toimitusjohtajan nopeasti täyteen vastuuseen, edellinen toimitusjohtaja saa toimitusjohtajasopimuksen mukaisen taloudellisen turvan siirtymävaiheeseen ja molemmat toimitusjohtajat välttävät hankalat päällekkäisyydet.
Sopimuksen räätälöinti yhtiön tarpeisiin
Vaikka toimitusjohtajasopimuksissa on paljon yleispäteviä elementtejä, jokainen sopimus tulee kuitenkin räätälöidä yhtiön erityistarpeiden mukaan. Yhtiön koko, toimiala, kehitysvaihe ja strategia vaikuttavat siihen, mitkä sopimuksen osat ovat erityisen tärkeitä. Standardisoitu sopimusmalli voi jättää huomiotta yhtiön erityispiirteet ja altistaa yhtiön tarpeettomille riskeille.
Esimerkiksi teknologiayhtiössä immateriaalioikeuksia koskevat määräykset voivat olla kriittisiä, kun taas palveluyhtiössä asiakassuhteiden ja henkilöstön suojaaminen houkuttelukiellolla voi olla keskeisempää. Kasvuyhtiössä bonusjärjestelmä voi painottua kasvutavoitteisiin, kun taas kehittyneessä yhtiössä kannattavuus ja osingonmaksukyky voivat olla tärkeämpiä. Toimialakohtaiset erityispiirteet, kuten sääntelyvaatimukset tai kilpailudynamiikka, tulee myös tarvittavilta osin ottaa huomioon toimitusjohtajasopimusta laadittaessa.
Toimitusjohtajan henkilökohtainen tilanne vaikuttaa lisäksi usein sopimuksen sisältöön. Kokenut toimitusjohtaja voi perustellusti neuvotella esimerkiksi pidemmän irtisanomisajan ja suuremman erokorvauksen kuin vasta ensimmäistä kertaa toimitusjohtajaksi siirtyvä henkilö. Ulkomailta rekrytoitavan toimitusjohtajan sopimuksessa voi puolestaan olla erityismääräyksiä esimerkiksi muuttokustannuksista ja kansainvälisestä verotuksesta.
Joustavuuden ja selkeyden tasapaino
Hyvässä toimitusjohtajasopimuksessa joustavuus ja selkeys ovat keskeisessä asemassa. Sopimuksen tulee olla riittävän joustava, jotta se ei rajoita hallituksen mahdollisuuksia reagoida muuttuviin olosuhteisiin, mutta toisaalta sen tulee olla samaan aikaan myös selkeä niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Liian jäykkä sopimus voi estää tarvittavat muutokset, kun taas liian epämääräinen sopimus voi puolestaan johtaa turhiin sopimuksen tulkintariitoihin.
Joustavuutta tuovat muun muassa hallituksen oikeus muuttaa toimenkuvaa, päättää vuosittain palkantarkistuksista ja bonuksista sekä muuttaa palkitsemisjärjestelmän ehtoja muuttuneiden olosuhteiden mukaan. Nämä määräykset antavat hallitukselle liikkumavaraa ilman tarvetta neuvotella sopimusta uudelleen. Joustavuus on erityisen arvokasta pitkäaikaisissa sopimussuhteissa, joissa olosuhteet väistämättä ajan kuluessa muuttuvat.
Selkeyttä ja ennakoitavuutta toimitusjohtajasopimukseen puolestaan tuovat tarkat määräykset esimerkiksi palkan ja palkitsemisen määristä, irtisanomisajoista, erokorvauksesta, kilpailu- ja houkuttelukieltojen kestoista ja sopimussakoista. Selvät ja yksiselitteiset määräykset vähentävät merkittävästi riskiä erimielisyyksien syntymiselle.
Jokainen sopimus tulee räätälöidä yhtiön erityistarpeiden mukaan.
Corporate governance ja läpinäkyvyys
Toimitusjohtajasopimus on keskeinen osa yhtiön corporate governance -rakennetta, sillä se osaltaan konkretisoi hallituksen ja toimitusjohtajan välisen vastuunjaon. Pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan palkitsemisesta raportoidaan vuosittain, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Julkinen raportointi asettaa hallituksen päätökset sidosryhmien arvioitavaksi ja lisää painetta perustella palkitsemisratkaisut.
Hyvä corporate governance edellyttää, että toimitusjohtajan palkitseminen on kohtuullista ja perusteltua suhteessa yhtiön kokoon, toimialaan ja toimitusjohtajan vastuuseen. Liiallinen palkitseminen voi heikentää osakkeenomistajien luottamusta hallitukseen, kun taas liian niukka palkitseminen voi vaikeuttaa pätevien toimitusjohtajien rekrytointia. Hallituksen on löydettävä tasapaino, joka sekä houkuttelee lahjakkuuksia että säilyttää sidosryhmien luottamuksen.
Sidosryhmien odotusten tasapainottaminen
Toimitusjohtajasopimukseen ja toimitusjohtajan palkitsemiseen kohdistuu odotuksia monilta sidosryhmiltä. Osakkeenomistajat odottavat, että sopimus kannustaa toimitusjohtajaa maksimoimaan yhtiön arvon pitkällä aikavälillä, henkilöstö odottaa, että toimitusjohtajan palkitseminen on oikeudenmukaista suhteessa muun henkilöstön palkitsemiseen ja asiakkaat ja yhteistyökumppanit odottavat vakautta ja jatkuvuutta yhtiön johdossa.
Hallituksen tehtävä on tasapainottaa eri sidosryhmien odotukset ja laatia sopimus, joka palvelee yhtiön kokonaisetua. Tämä voi edellyttää kompromisseja esimerkiksi erokorvauksen suuruuden osalta. Liian suuri erokorvaus voi herättää kritiikkiä, mutta toisaalta ilman riittävää erokorvausta pätevät ja kokeneet toimitusjohtajaehdokkaat eivät välttämättä ole halukkaita ottamaan riskiä.
Sopimuksen ylläpito ja päivittäminen
Hallituksen vastuulla on varmistaa, että toimitusjohtajasopimus on laadittu huolellisesti, että se on lainmukainen ja riittävän kattava ja että se palvelee yhtiön pitkän aikavälin tavoitteita ja etua. Sopimus ei ole staattinen asiakirja, vaan se voi vaatia päivittämistä yhtiön kehittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa. Säännöllinen sopimuksen tarkastelu varmistaa, että se pysyy relevanttina ja tehokkaana.
Sopimuksen päivittäminen voi olla tarpeen esimerkiksi merkittävien strategisten muutosten, yrityskauppojen, kansainvälistymisen tai sääntelymuutosten yhteydessä. Myös toimitusjohtajan roolin kehittyessä sopimusta voi olla syytä tarkistaa vastaamaan uusia vastuualueita ja tavoitteita.
Hyvin laadittu sopimus luo selkeät pelisäännöt ja tukee luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja toimitusjohtajan välillä.
Lopuksi
Toimitusjohtajasopimus on parhaimmillaan strateginen työkalu, joka mahdollistaa tehokkaan yhtiön johtamisen ja riskienhallinnan sekä motivoivan kannustinjärjestelmän rakentamisen toimitusjohtajalle. Hyvin laadittu sopimus luo selkeät pelisäännöt ja tukee luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja toimitusjohtajan välillä.
Sopimuksen keskeiset elementit – toimivallan määrittely, palkitseminen, sivutoimikiellot, salassapitovelvollisuus, kilpailu- ja houkuttelukiellot, määräykset immateriaalioikeuksista, sopimuksen purkamis- ja irtisanomisehdot, erokorvaukset ja esimerkiksi riitojen ratkaisuklausuulit – muodostavat kokonaisuuden, joka suojaa sekä yhtiön että toimitusjohtajan etuja.
Kun toimitusjohtajasopimus on laadittu huolellisesti ja molemmat osapuolet ymmärtävät ja hyväksyvät sen sisällön sitoutuen sovittuun, antaa sopimus vankan perustan hallituksen ja toimitusjohtajan menestykselliselle yhteistyölle.
Dittmar & Indrenius on Directors’ Institute Finland:in asiantuntijakumppani. Artikkeli on julkaistu ensin DIF:in Boardview 2/2025 -lehdessä.
Contact authors
