Hinta on kuluttajalle usein ratkaiseva tekijä ostopäätöstä tehtäessä, minkä johdosta hintatietojen esittämiseen kohdistuu monenlaisia vaatimuksia. Alla on käsitelty osa näistä vaatimuksista perusasioiden kertauksena.
Milloin hinta tulee ilmoittaa?
Keskeistä on erottelu tuote- ja imagomainonnan välillä. Kun yksilöityä kulutushyödykettä tarjotaan tiettyyn hintaan, markkinoinnista on käytävä ilmi hyödykkeen kokonaishinta, joka on ilmoitettava selkeästi ja yksiselitteisesti sekä fyysisissä että digitaalisissa myyntikanavissa. Jos täsmällistä hintaa ei tuotteen tai palvelun luonteen takia kohtuudella voida ilmoittaa, on ilmoitettava hinnan määräytymisen perusteet. Jos mainoksessa annetaan hintaesimerkkejä, niiden on oltava realistisia ja todennettavia.
Jos mainoksessa ei yksilöidä tiettyä hyödykettä vaan mainostetaan yritystä yleisellä tasolla, kyse on niin sanotusti imagomainonnasta, jolloin hintaa ei tarvitse ilmoittaa, koska markkinointi ei ole hyödykkeen tarjontaa vaan yleistä brändiviestintää.
Miten hinta tulee ilmoittaa?
Silloin kun hinta tulee ilmoittaa, sen on oltava näkyvillä ja helposti havaittavissa. Sitä ei saa piilottaa pieneen tekstiin, hyperlinkin taakse tai esittää muulla tavalla, joka vaikeuttaa sen havaitsemista. Ilmoitettu hintatieto ei saa olla harhaanjohtava. Jos kyse on alennus- tai kampanjahinnasta, on ilmoitettava myös vertailuhinta, eli alin hinta 30 päivän ajalta ennen alennuksen soveltamista.
Ilmoitetun hinnan on oltava kokonaishinta. Jos hintaan liittyy lisäkuluja, jotka eivät ole pakollisia tai joiden suuruus riippuu kuluttajan valinnoista, ne on ilmoitettava erikseen ja selkeästi. Pelkkä yleisluonteinen maininta “mahdollisista lisäkustannuksista” ei täytä tiedonantovelvollisuutta, vaan kuluttajalle on annettava realistinen arvio kokonaiskustannuksista tai yksilöity tieto siitä, että lisäkuluja voi aiheutua ja mistä tekijöistä ne johtuvat. Tarvittaessa on ilmoitettava kokonaishintaan sisältymättömät toimituskulut tai jos näitä kuluja ei voida kohtuudella laskea etukäteen, tieto siitä, että tällaisia kuluja voi aiheutua. Esimerkiksi määräaikaisten sopimusten kohdalla pelkkä kuukausihinnan ilmoittaminen ei riitä, vaan on ilmoitettava koko sopimuskauden kokonaishinta. Myös hinnan keinotekoinen pilkkominen voidaan katsoa harhaanjohtavaksi.
Hinnoittelun asianmukainen ilmoittaminen voi osaltaan vahvistaa kuluttajien luottamusta ja parantaa brändimielikuvaa. Markkinoinnissa on siksi syytä kiinnittää erityistä huomiota hinnoittelua koskevien sääntöjen noudattamiseen.
Hinnoittelun ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista valvoo Suomessa kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamies voi ensisijaisesti pyytää elinkeinonharjoittajaa korjaamaan käytäntönsä ensisijaisesti vapaaehtoisesti neuvotteluteitse, mutta kuluttaja-asiamies voi myös hakea markkinaoikeudelta kieltoa, jonka rikkomisesta voidaan määrätä uhkasakko.
Contact authors
