Markkinaoikeus on antanut helmikuussa 2026 ratkaisun (MAO:45/2026), joka tuo lisää selkeyttä alennusmarkkinoinnin sääntelyn soveltamisalaan ja tulkintaan.

Mistä oli kyse?

Kuluttaja-asiamies vei Elisa Oyj:n markkinaoikeuteen, koska yhtiö markkinoi puhelimia “Haukatut Hinnat” -kampanjassa ja Black Friday -markkinoinnissa ilman, että se ilmoitti tuotteiden alinta hintaa edeltävien 30 päivän ajalta.

Yhtiö vaati, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai hylkää sen muun muassa sillä perusteella, että kuluttajansuoja-asiamiehellä ei ollut tarvetta viedä asiaa markkinaoikeuteen, sillä yhtiö oli jo ilmoittanut luopuvansa kyseisestä markkinoinnista ja sitoutunut noudattamaan kuluttaja-asiamiehen vaatimuksia. Yhtiö oli kuitenkin aiemmin kiistänyt menetelleensä kuluttajansuojalain vastaisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeus katsoi kuluttaja-asiamiehen vaatimukset perustelluiksi ja kielsi yhtiötä jatkamasta käytäntöä 50.000 euron sakon uhalla. 

Ratkaisussa korostettiin markkinoinnin kokonaisvaikutelmaa: ratkaisevaa ei ole yksittäinen sana, eli esimerkiksi se, käytetäänkö markkinoinnissa sanaa “alennus”. Ratkaisevaa on sen sijaan se, syntyykö keskivertokuluttajalle vaikutelma siitä, että hinta on alennettu. Jos tällainen mielikuva syntyy, soveltuvat alennusmarkkinoinnin säännöt täysimääräisesti riippumatta sanavalinnoista.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Elinkeinonharjoittajien on arvioitava markkinointiviestintäänsä kuluttajan näkökulmasta. Jos viestintä luo mielikuvan alennuksesta, on siinä noudatettava alennusmarkkinoinnin sääntöjä ja ilmoitettava 30 päivän alin hinta selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla. Suosittelemme tutustumaan tältä osin myös aiemmin julkaisemaamme kirjoitukseen ”Alennusilmaisut tarkastelun alla”, joka käsittelee myös alennusmarkkinoinnin perusvaatimuksia.

Jos viestinnän luonne ei ole täysin selvä, on turvallisempaa noudattaa alennusmarkkinoinnin sääntöjä tai muotoilla viestintä siten, ettei mielikuvaa alennuksesta synny.

Asianajajan huomiot ratkaisun laajemmasta vaikutuksesta liiketoimintaan

Edellä esiteltyjen huomioiden lisäksi tunnistimme, että ratkaisulla on myös seuraavia konkreettisia vaikutuksia markkinoinnin suunnitteluun ja viranomaisprosessien hoitamiseen:

  • Pelkkä sitoutuminen ei välttämättä riitä oikeusprosessien välttämiseksi. Yhtiön on syytä hoitaa kuluttaja-asiamiehen aloittamat prosessit huolellisesti niiden alusta saakka. Markkinaoikeus vahvisti kuluttaja-asiamiehen oikeuden saattaa asia markkinaoikeuden ratkaistavaksi myös silloin, kun yhtiö on sitoutunut olemaan jatkamatta tiettyä toimintaa. Näin ollen pelkkä sitoutuminen kuluttaja-asiamiehen vaatimuksiin ei välttämättä ole riittävää markkinaoikeuskäsittelyn välttämiseksi – varsinkin, jos yhtiö on aiemmin esittänyt viranomaiselle sitoumuksen kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevia näkemyksiä.
  • Kokonaisvaikutelma ratkaisee. Mielikuva hinnanalennuksesta voi syntyä, vaikka markkinoinnissa ei käytettäisi ilmaisua “alennus”. Ratkaisussa katsottiin, että esimerkiksi kampanjan nimi “Haukatut Hinnat” sekä toisen kampanjan ilmaisut “katso kaikki Black Fridayn tarjoukset” ja ” parhaat Black Friday -kampanjat 2024″ ovat viitanneet hinnanalennukseen. Mielikuvaa ovat osaltaan vahvistaneet ilmaisut “Hintagaattori haukkasi hinnat palasiksi”,”Rajoitettu erä!” ja “Kampanjahinta!”
  • Oikeusprosessin vaikutukset voivat olla ennakoitua laajemmat. Kiellon tosiasialliset vaikutukset alennusmarkkinoinnin toteuttamiseen ovat huomattavasti tietyn ilmaisun käyttämisen kieltämistä laajemmat. Kiellon tehokkuuden on nimittäin katsottu edellyttävän, että se ei ole liian suppeasti muotoiltu ja että se kattaa myös vastaavanlaatuisen menettelyn kuin mihin kiellon määrääminen on perustunut. Tämän vuoksi markkinaoikeus on määrännyt kiellon koskemaan myös kiellon kohteena oleviin ilmaisuihin rinnastettavia ilmaisuja. Näin ollen kielto ja sitä tehostava uhkasakko kattavat tosiasiallisesti laajan joukon markkinoinnissa usein käytettyjä ilmaisuja.

Ratkaisu korostaa, että alennusmarkkinoinnin sääntelyä ei voi kiertää sanavalinnoilla tai kampanjarakenteilla. Jos markkinointi antaa ymmärtää hinnan alentuneen, soveltuvat myös hinnanalennuksia koskevat velvoitteet.

Ratkaisu ei ole tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä lainvoimainen.

Contact authors