Tekoälyn kyky jäljitellä ihmisen ääniä ja kasvoja on kehittynyt huomattavan nopeasti viime vuosina, ja ilmiö on noussut erityisesti luovien alojen keskustelun keskiöön. Niin kutsutut tekoälyreplikat – eli tekoälyn avulla tuotetut digitaaliset jäljennökset henkilön äänestä, puhetavasta tai ulkonäöstä – herättävät merkittäviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä. Kyse ei ole enää pelkästä tulevaisuuden skenaariosta: teknologia on jo nyt riittävän kehittynyttä tuottamaan erittäin uskottavia jäljitelmiä, joita voi olla vaikea erottaa alkuperäisestä.
Miten ääntä suojataan lainsäädännössä?
Suomessa ei ole nimenomaista sääntelyä, jolla suojattaisiin yksilöiden ääntä, ulkonäköä tai liikettä tekoälyn tuottamalta jäljittelyltä. Taiteilijoille, kuten näyttelijöille ja ääninäyttelijöille, ääni voi kuitenkin olla olennainen osa heidän ammatillista profiiliaan ja toimeentuloaan, minkä vuoksi sen suojaaminen luvattomalta käytöltä on erityisen tärkeää. Toisaalta myös ääntä hyödyntäville yrityksille on keskeistä varmistaa, että heidän ei tarvitse pelätä esimerkiksi markkinointikampanjan keskeytymistä puuttuvien oikeuksien vuoksi.
Nimenomaisen sääntelyn puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, että toisen henkilön äänen käyttäminen, kopioiminen tai imitointi olisi vapaasti sallittua. Äänen oikeussuoja muodostuu tällä hetkellä useiden eri oikeudenalojen säännöksistä. Keskeisiä suojakeinoja tarjoavat muun muassa tietosuojasääntely, yksityiselämän suojaa koskeva sääntely, tekijänoikeudet ja lähioikeudet, sopimattoman menettelyn sääntely, rikosoikeus, sopimus- ja vahingonkorvausoikeus sekä EU:n digi- ja tekoälysääntely. Esimerkiksi EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (”GDPR”) ääni katsotaan henkilötiedoksi silloin, kun se on yhdistettävissä tunnistettavaan luonnolliseen henkilöön. Myös EU:n tekoälysäädöksessä (”AI Act”) on tunnistettu tarve suojata yksilöiden ääntä.
Sääntelyn hajanaisuus vaikeuttaa merkittävästi sen soveltamista käytännössä. Yksittäisen henkilön tai jopa yrityksen voi olla vaikea tunnistaa, missä menee sallitun ja kielletyn raja. Se, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä toisen henkilön ääntä voi hyödyntää, vaihtelee merkittävästi tapauskohtaisesti. Tämä korostaa tarvetta huolelliselle tapauskohtaiselle arvioinnille erityisesti silloin, kun ääntä hyödynnetään kaupallisessa tarkoituksessa tai tekoälyn kouluttamisessa.
Eettiset ongelmat
Äänen ja esimerkiksi kuvan yhdistämiseen liittyvät eettiset ongelmat ovat merkittäviä, sillä tekoälyn tuotoksia voi olla yhä vaikeampaa erottaa henkilöiden aidosta äänestä. Teknologian avulla voidaan esimerkiksi saada kuka tahansa näyttämään ja kuulostamaan siltä, että hän sanoo joitain, mitä ei todellisuudessa ole sanonut. Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun ääntä käytetään laajemmin kuin alun perin on tarkoitettu. Esimerkiksi ääninäyttelijä on saattanut luovuttaa oikeuden käyttää ääntään äänikirjatuotannossa, mutta ääntä hyödynnetäänkin myöhemmin muuhun kaupalliseen tarkoitukseen ilman erillistä lupaa tai korvausta.
Oikeustilaan on kuitenkin toivottavasti tulossa selvennystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen erityisesti syväväärennösten (deepfake) vaikutuksista luoviin aloihin sekä siitä, miten äänen, kuvan, olemuksen ja liikkeen synteettistä jäljittelyä tulisi Suomessa säädellä. Selvityksen odotetaan valmistuvan 1.9.2026.
Miten oikeus ääneen kannattaa huomioida sopimuksissa jo nyt?
Jo nyt on kuitenkin suositeltavaa, että yritykset ja luovan alan toimijat varmistavat riittävät oikeudet käyttämäänsä aineistoon erityisesti seuraavien toimien kautta:
- Määrittele käyttöoikeudet sopimuksissa: Kaikkiin ääntä sisältävää aineistoa koskeviin sopimuksiin tulisi sisällyttää nimenomainen kuvaus äänen käyttöoikeuden laajuudesta, muun muassa siitä, onko tekoälyn opettaminen tai tekoälyllä tuotettu jäljittely sallittua, ja jos on, millä ehdoilla.
- Tarkista olemassa olevat ehdot: Olemassa olevat sopimukset kannattaa käydä läpi ja arvioida, vastaavatko ne yrityksenne tosiasiallisia tarpeita – erityisesti, kun huomioidaan tekoälyn ja markkinointikäytäntöjen kehittyminen.
- Reagoi väärinkäytöksiin: Jos epäilet, että toinen yritys on syyllistynyt teidän aineistonne väärinkäyttöön, on asiaan syytä reagoida. Oikeanlaisen reagoinnin arvioinnissa ja toteutuksessa kannattaa kääntyä juristin puoleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Seuraa kehitystä: Sekä kansallinen selvitys että EU-tason kehitys voivat muuttaa oikeustilaa nopeasti. Aktiivinen seuranta on tärkeää erityisesti luovilla aloilla toimiville yrityksille.
Contact authors
