Sustainability on Board – haastattelussa Jannica Fagerholm

Viime aikoina on hyvin nopealla aikataululla siirrytty vaiheeseen, jossa vastuullisuuden tulee olla osana yhtiön strategiaa.

”Vastuullisuustyö ei voi enää olla erillisiä toimenpiteitä, vaan se pitää sisäistää kaikkeen tekemiseen, sillä lopussa kyse on vastuullisuustyön integroimisesta yrityksen strategiaan”, kertoo toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Jannica Fagerholm.

Fagerholm on pyrkinyt siirtämään keskustelua pois vastuullisuusraportoinnista enemmän nimenomaan tekemiseen, konkreettisiin toimenpiteisiin sekä myös vastuullisuuden tuomiin haasteisiin. Hänen mielestään samalla pitää kuitenkin muistaa miettiä, mitä mahdollisuuksia uudet vaatimukset voivat tuoda liiketoiminnalle.

“Olen itse yrittänyt tuoda esiin nimenomaan omistajien ja sijoittajien odotuksia vastuullisuuteen ja niihin liittyviin toimenpiteisiin”, Fagerholm jatkaa. “Vastuullisuus luo haasteita, mutta se tuo myös mahdollisuuksia.”

Sijoittajat odottavat nyt vastuullisuutta

Fagerholmin mukaan vastuullisuustoimenpiteisiin on tartuttu yhtiöissä eri asteella riippuen siitä, millainen hallitus on kyseessä. Asiat on kuitenkin nyt hyvin tiedostettu: hallitukset ymmärtävät, että vastuullisuuden mukana syntyy mahdollisuuksia, mutta on tunnistettava myös sen mukana tulevat kustannukset. Vastuullisuus tulee Fagerholmin mukaan näkymään kaikilla, sekä asiakkailla että omistajilla.

“Nyt ollaan siirtymässä siihen vaiheeseen, jossa sijoittajatkin haluavat tietää, miten yritys aikoo vastuullisuutta sisäistää jokapäiväiseen tekemiseen, strategiaansa ja liiketoimintaan”, hän toteaa.

Sijoittajat haluavat Fagerholmin mukaan nähdä toimenpiteitä ja mittareita.

“Ja myöskin sitä, mitä tämä tulee maksamaan, sillä vastuullisuustoimenpiteet eivät ole ilmaisia”, hän kiteyttää.

Niinpä hyvin tärkeä aihe jatkossa on myös vastuullisuustyöhön liittyvät investoinnit ja kustannukset, sekä niiden läpikäyminen sijoittajien kanssa.

Tällä hetkellä lähes kaikki sijoittajat miettivät omaa vastuullisuusstrategiaansa ja sitä, miten vastuullisuus tulisi integroida omaan omistajapolitiikkaan ja sijoitustoimintaan. Saatetaan tunnistaa, että jollain aikavälillä voitto voi ottaa muitakin muotoja ilmastotekojen tai yhteisen hyvänteon parissa.

“Samalla tietenkin on hyvä muistaa sekä yrityksissä että sijoittajien kannalta, että jos ei yritys ole pitkällä aikavälillä kannattava oman toimialansa johtaja, niin se ei voi pärjätä, oli se kuinka vastuullinen tahansa”, Fagerholm huomauttaa.

Vastuullinen hallitus huomioi sidosryhmät

Fagerholmin mukaan vastuullinen hallitus on aina ylläpitänyt dialogia muidenkin sidosryhmien kanssa, ja nyt se entisestään korostuu, kun vastuullisuus vaikuttaa myös asiakkaiden valintoihin, toimitusketjuihin sekä ympäröivään yhteiskuntaan ylipäätään.

Siten hallituksissa pohditaan hyvin paljon sitä, miten tulisi reagoida toimitusketjuihin ja alihankkijoihin, sekä miten asiakkaat käyttäytyvät. Toinen tähän vaikuttava seikka on, että kilpailu hyvästä työvoimasta on todella kovaa, ja valintoja tehdään myös vastuullisuuden ja yrityksen vastuullisuusohjelman pohjalta.

Fagerholm uskoo, että sijoittajien ja muiden sidosryhmien vastuullisuusintressit ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti samat. Vaikka ilmastoon liittyvistä teoista puhutaan paljon, vastuullisuuteen liittyy paljon muutakin, kuten hallinnon vastuullisuus ja sosiaalinen vastuullisuus.

Viime aikoina keskustelu on siirtynyt sosiaalisen vastuun puolelle. Tämä kattaa ilmastoa huomattavasti vaikeampia asioita, joihin sisältyy paljon enemmän arvokysymyksiä ja kulttuurikysymyksiä. Niiden osalta ei ole vielä päästy kovinkaan pitkälle, ja hankalia arvokeskusteluja eri sidosryhmien välillä voi syntyä. Fagerholm tuo esille, että vuoropuhelun ylläpitäminen yritysten ja poliittisten päättäjienkin välillä tulee olemaan äärimmäisen tärkeää.

Vastuullisuus vaatii osaamista

Fagerholmin mukaan hallituksiin tarvitaan monenlaista osaamista, ja tietenkin liiketoiminnan ja strategiatyön osaaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Selvää on kuitenkin, että myös vastuullisuuden kytkemiseen liiketoimintaan ja myöskin sääntelyyn liittyviin asioihin tarvitaan lisää osaamista.

“Itse kyllä näkisin, että ainakin pitkän päälle tämä on koko hallituksen ja koko johdon asia, jolloin tätä ei voida eriyttää omaksi asiakokonaisuudekseen, vaan se pitää integroida koko toimintaan ja sillä tavalla myöskin koko hallituksen vastuulle”, Fagerholm sanoo.

Vastuullisuus on tulossa lähestulkoon osaksi jokaista hallituksen asialistan kohtaa. Fagerholmin mukaan vastuullisuus voidaan pitää tulevaisuudessa esillä myös ottamalla vastuullisuus ja siihen liittyvät toimenpiteet ja mittarit osaksi johdon palkitsemista.

Fagerholm rohkaisee haastamaan johtoa vastuullisuusasioissa. Tärkeää on ottaa kaikki johdon jäsenet mukaan keskusteluihin, jolloin varmistetaan, että vastuullisuusosaaminen on yhtiön sisällä laajasti levinnyttä ja tällöin myös asian tärkeys korostuu.

Fagerholm kiteyttää jo aikaisemmin esiintuomansa näkemyksen siitä, että nyt hallituksen tehtävänä on tukea johtoa vastuullisuuden tiekartan laatimisessa.

“Mitä tehdään, miten se tehdään, miten se kerrotaan ja myöskin, mitä se maksaa”, tiivistää Fagerholm.

Jannica Fagerholm on Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja. Tämän lisäksi hän toimii Sammon hallituksen varapuheenjohtajana, Keskon ja Solidiumin hallitusten jäsenenä sekä Hanken Svenska handelshögskolanin hallituksen puheenjohtajana.

Sustainability on Board -sarjassa haastateltavat hallitusvaikuttajat ovat työeläkeyhtiö Varman johtaja Katri Viippola, vuorineuvos Jorma Eloranta, Cevian Capitalin partner Niko Pakalén, toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Jannica Fagerholm, MB Fundsin partner Kimmo Vanne, sijoitusalan yrittäjä ja hallitusammattilainen Salla Pöyry sekä monipuolisesti suomalaisen yrityselämän tunteva Christoffer Taxell.