Sustainability on Board – haastattelussa Niko Pakalén

Hallituksen näkökulma vastuullisuuteen

Posted on

20 Dec

2021

Dittmar & Indrenius > Insight > Sustainability on Board – haastattelussa Niko Pakalén

Kannustimilla kohti kestävää kehitystä – Niko Pakalén: ”Insentiivit ohjaavat käytöstä myös vastuullisuudessa”

Vastuullisuus on noussut hallitusten agendalle ja nähdään tärkeänä osana yhtiön strategiaa. Sustainability on Board sarjassa hallitusten jäsenet itse kertovat, miten vastuullisuutta tulisi hallituksessa lähestyä. Katso Sustainability on Board -sarjan jakso, jossa haastateltavana on aktivistisijoitusyhtiö Cevian Capitalin partner Niko Pakalén.

Myös sijoittajien kiinnostus vastuullisuuteen lisääntyy jatkuvasti. Aktivistisijoittajat tekevät pitkäjänteistä työtä portfolioyhtiöiden parantamiseksi ja vastuullisuuden merkitys on noussut tärkeäksi viime vuosina.

”Yksi tärkeistä osa-alueista, joissa me haluamme parantaa näitä yhtiöitä, on juurikin vastuullisuus. Me koemme, että se on hyvin kriittistä yhtiön pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiselle ja toisaalta niin sanotusti the right thing to do. Tämä on linjassa minun ja firmani arvojen kanssa”, kertoo aktivistisijoitusyhtiö Cevian Capitalin partner Niko Pakalén.

Insentiivit ohjaavat vastuullisuuteen

Pakalén näkee kannustimet hyvänä tapana lisätä vastuullisuutta. Hallituksen on huolehdittava siitä, että vastuullisuus on osa yhtiön strategiaa ja liiketoimintaa. Moni hallitus kuitenkin vielä kompuroi tässä.

Pakalénin mielestä olisi järkevää linkittää yhteen vastuullisuustavoitteet ja kompensaatio ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että insentiivien tiedetään ohjaavan käytöstä. Lisäksi vastuullisuuden kytkeminen insentiivijärjestelmään on todella selkeä viesti organisaatiolle, että vastuullisuus on tärkeää.

”Vuosikymmeniä on käytetty kannustinjärjestelmiä erilaisen käytöksen ajamiseen, niin en millään ymmärrä, miksi emme voisi käyttää kannustinjärjestelmiä myös vastuullisuudenkin eteenpäin ajamiseen”, toteaa Pakalén.

Esimerkiksi vuoden 2040 hiilineutraaliustavoite on Pakalénin mukaan hyvä tavoite, mutta hallituksesta, joka asettaa tavoitteen ja johdosta, joka tekee töitä tavoitteen saavuttamiseksi, tuskin ketään on paikalla enää vuonna 2040. Tämä vesittää vastuun tavoitteen saavuttamisesta. Jos pitkän aikavälin tavoitteen kuitenkin linkittäisi vaikka kolmen vuoden kompensaatiojärjestelmään, se pakottaisi asettamaan konkreettisia välitavoitteita, jonka pitäisi kiihdyttää toimeenpanoa.

Pakalén muistuttaa, että aktivistisijoittajana he ajavat vastuullisuuteen liittyvien insentiivien käyttöön ottamista tosissaan ja haluavat vaikuttaa yhtiökokouspäätöksiin.

”Jos kyseessä on hampaaton pyyntö, niin sen vaikutus käytökseen saattaa olla pieni”, toteaa Pakalén.

Suomen ja Ruotsin välillä eroja – Suomi kirii jatkuvasti

Pakalénin mukaan vastuullisuuden huomioon ottamisessa hallitustyössä on Suomessa ja Ruotsissa vielä paljon tekemistä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa kokous kokoukselta ja vuosi vuodelta. Hänen mukaansa minimitaso on ollut se, että katsotaan vastuullisuusraportteja silloin, kun on jo onnistuttu liukastumaan niin sanottuun vastuullisuusbanaaninkuoreen, esimerkiksi lapsityövoiman käytön osalta.

Vastuullisuutta on Pakalénin mukaan käytetty riskien mitigointityökaluna, jolla on identifioitu riskejä ja yritetty välttää banaaninkuoria, ettei edes mentäisi niihin liukastumaan. Nyt vastuullisuudesta on tullut jotain, jolla voidaan luoda lisäarvoa, ja kasvattaa markkinaosuuksia ja brändiä yhtiölle.

”Ruotsalaiset firmat ovat ehkä aavistuksen suomalaisia edellä tässä viimeisessä vaiheessa, jossa yritys pyrkii tuomaan kilpailuetua itselleen. Esimerkiksi portfolioyhtiömme Ericssonin uusimman matkapuhelintukiverkko tuoteperheen yksi myyntivaltti on se, että se käyttää vähemmän energiaa, joten se välillisesti tuottaa vähemmän saasteita asiakaspäässä. Tässä päästään pois jalanjälkiajattelusta enemmän kädenjälkiajatteluun. Tässä länsinaapurimme on ehkä hieman pidemmällä, mutta kirimme kyllä”, kertoo Pakalén.

Sijoittajat kirittävät yrityksiä vastuullisuuteen

Pakalénin mielestä kuluttajilla ja sijoittajilla voi olla isompi rooli yritysten kirittäjänä, kuin kapulaisella regulaatiolla. Muuttuvassa maailmassa sijoittajien viesti on, että yritysten tulee hoitaa vastuullisuusasiat kuntoon.

”Hallituksessa täytyy tietenkin kuunnella vaateita, mutta täytyy myös välttää jäämästä sijoittajan panttivangiksi, eikä tehdä asioita vain näyttääkseen paremmalta. On mietittävä, mikä on sen toimialan ja yrityksen tilanne, ja mitkä asiat siinä ovat relevantteja. Muuten on riski, että saa aikaiseksi vain viher- tai valkopesua, joka ei välttämättä taas tee hirveän suurta eroa”, toteaa Pakalén.

Hallituksen monimuotoisuuden Pakalén näkee tärkeänä. Erilaiset ihmiset ajattelevat eri tavalla. Kaikenlainen monimuotoisuus on Pakalénin mukaan hyvästä ja erilaisia mittareita, kuten esimerkiksi kuinka suuri osa täytyy olla kumpaakin sukupuolta, on tärkeää pitää tarkasti silmällä.

”Jos haluaa muutosta, niin asioita on tehtävä eri tavalla kuin miten niitä on tehty tähän asti”, tiivistää Pakalén.

Vastuullisuus integroitava yhtiön toimintaan

Pakalén näkee paljon kehitettävää hallituksen kokoustyöskentelyssä vastuullisuuden suhteen.  Hänen mukaansa vastuullisuuden käsittelyn tulee tapahtua osana muita aiheita, integroidusti.

”Jotain menee jo pieleen, jos on jokin erillinen vastuullisuusagenda”, tiivistää Pakalén.

Tärkeää on kiinnittää huomiota hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan rooliin ja vastuuseen, koska he hyvin pitkälti päättävät yksittäisen kokouksen agendan.

Pakalén kokee, että vastuullisuutta pyritään yrityksissä koko ajan saamaan enemmän mindsetiksi, top of mindiksi, ja työnnettyä alas linjaorganisaatioon. Vastuullisuus ei ole sellainen asia, mistä jutellaan pelkästään hallituksessa.

 

Niko Pakalén on aktivistisijoitusyhtiö Cevian Capitalin osakas ja hän toimii Tieto-Evryn ja Neleksen hallituksissa sekä Nordean ja Metso Outotecin nimitystoimikunnissa.

Sustainability on Board -sarjassa haastateltavat hallitusvaikuttajat ovat työeläkeyhtiö Varman johtaja Katri Viippola, vuorineuvos Jorma Eloranta, Cevian Capitalin partner Niko Pakalén, toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Jannica Fagerholm, MB Fundsin partner Kimmo Vanne, sijoitusalan yrittäjä ja hallitusammattilainen Salla Pöyry sekä monipuolisesti suomalaisen yrityselämän tunteva Christoffer Taxell.

 

Latest insights

The Finnish Market Court imposes a fine for resale price maintenance for the first time in a decade

Alert / 15 Aug 2022
Reading time 4 minutes

It's time to change our minds (and the way we do things)

Article / 22 Jun 2022