Työnteon muodot ovat monipuolistuneet. Perinteisen kahden osapuolen välisen työsuhteen rinnalle on tullut kevytyrittäjyyttä ja alustatyötä. Työsuhteen tunnusmerkistöä arvioidaan perinteisen kriteeristön valossa, mutta EU-ehdotus loisi juuri alustatyötä koskevan sääntelyn.
Työsopimuslain mukaan työntekijä sitoutuu tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työnantajan direktio-oikeutta eli niin sanottua työnjohto-oikeutta on perinteisesti pidetty yhtenä tärkeimmistä työsuhdetta määrittelevistä tekijöistä. Työnteon muodot ovat kuitenkin monipuolistuneet. Digitalisaation myötä on syntynyt alustatalous, joka haastaa työsuhteen määritelmän rajoja.
Alustatalous – työsuhde vai kahden yrittäjän välinen toimeksiantosuhde?
Alustatalous tarkoittaa yleisesti liiketoimintaa, jossa markkinoiden osapuolet saatetaan yhteen digitaalisen alustan välityksellä. Tunnetumpia alustoja ovat esimerkiksi Airbnb, Foodora, Uber ja Wolt. Esimerkiksi kuljetuspalvelualustaa tarjoava yritys toimii linkkinä ravintolan ja kuluttajien välillä. Palvelun tarjoamiseksi alusta tyypillisesti käyttää kolmannen tahon, esimerkiksi ruokalähetin tai autokuljettajan palveluja.
Missä asemassa ovat nämä alustojen kautta palvelujaan tarjoavat henkilöt? Useiden alustojen liiketoimintamallit perustuvat vahvasti siihen, että kyseessä on kahden yrityksen välinen toimeksiantosuhde. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on toisaalta esitetty, että työlainsäädännön tulisi soveltua kaikkiin suojan tarpeessa oleviin henkilöihin. Oikeudellinen ratkaisu joudutaan — ainakin toistaiseksi — tekemään perinteisen työsuhteen tunnusmerkistön avulla.
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto, joka antaa sitomattomia lausuntoja tiettyjen työoikeudellisten säännösten soveltamisesta, arvioi alustatyötä työsuhteen tunnusmerkistön kannalta vuonna 2020. Työneuvoston enemmistö katsoi kahdessa lausunnossa, että alustatyöntekijät eivät ole yrittäjiä vaan työntekijöitä.
Sittemmin Helsingin hallinto-oikeus on ottanut vero-oikeudellisesta näkökulmasta kantaa alustatyöntekijöiden asemaan. Hallinto-oikeuden vuonna 2021 antaman päätöksen mukaan ruokalähetin tuli maksaa arvonlisäveroa, koska hän oli työskennellyt yrittäjäasemassa. Samaan aikaan muun muassa työsuojeluviranomainen ja tapaturmavakuutuskeskus ovat omissa yksittäisiä lähettejä koskevissa päätöksissään katsoneet, että he työskentelevät työsuhteessa alustaan.
Alustatyö on herättänyt myös poliittisten päätöksentekijöiden mielenkiinnon. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä lainvalmisteluhanke, jossa pohditaan työsopimuslain yrittäjätyön ja työsuhteisen työn välisen rajanvedon täsmentämistä.
Alustatyön oikeudellinen asema ei ole ainoastaan kansallinen kysymys. EU-tasolla on havahduttu siihen, että alustataloudessa työskentelevien oikeusasema on monessa jäsenvaltiossa epäselvä. Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen, joka koskee digitaalisten alustojen kautta tehtävää työtä. Sen mukaan työsuhteen arvioimiseksi tulisi viisi kriteeriä. Jos alustatyö täyttäisi näistä vähintään kaksi, syntyisi olettama työsuhteesta. Kriteeristö liittyy vahvasti työnjohto-oikeuteen, joten se vastaa työsopimuslain työntekijän määritelmää. Kuitenkin näiden lisäksi yhdeksi määritteleväksi kriteeriksi on ehdotettu myös sitä, että alusta “tosiasiassa määrittää palkkiotason tai asettaa sille ylärajan”. Näin ollen työsuorituksen hinnoittelu tuotaisiin työsuhdetta määritteleväksi tekijäksi, mikä poikkeaa kotimaisesta määritelmästä, jossa työnjohto-oikeus on ollut keskeisin elementti.
Mitä jatkossa?
Työsuhteen määritelmän arvioinnilla on olennainen merkitys osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työlainsäädäntöä sovelletaan vain työsuhteisiin työntekijöihin. Muun muassa sairausajan palkkaa, työsuhteen päättämistä ja työturvallisuutta koskevat säännökset soveltuvat vain työntekijöihin. Lisäksi yrittäjien ja työntekijöiden vakuuttamisvelvollisuudet eroavat merkittävästi. Yrittäjäasemassa toimivilla on toisaalta vapauksia, joita työntekijöillä ei ole. Tämän vuoksi moni alustatyötä tekevä saattaa myös itse haluta olla mieluummin yrittäjä kuin työntekijä.
Lainvalmistelun jatkuessa eri viranomaiset jatkavat alustatyön arvioimista nykyisen lainsäädännön valossa. On mahdollista, että jossakin vaiheessa saadaan korkeimman oikeuden linjaus. Tuolloin kehitys on tosin jo saattanut mennä eteenpäin, ja kysymys työsuhteen määritelmästä nousee esiin jälleen uusien työnteon muotojen yhteydessä.
