Vuodenvaihteen molemmin puolin käydyt työehtosopimusneuvottelut ja niihin liittyvät työtaistelut ovat jälleen nostaneet esiin kysymyksiä työrauhalainsäädäntömme ajantasaisuudesta ja riittävyydestä ennalta estämään ja sanktioimaan sekä laittomia että myös sinänsä laillisia, mutta liiallisina pidettäviä työtaisteluja.
Huoli on aiheellinen. Erityisesti erilaiset laittomat työtaistelut ovat jo pitkään aiheuttaneet mittavia sekä taloudellisia menetyksiä että mainehaittoja työtaisteluiden kohteiksi joutuneille yrityksille eri toimialoilla. Samalla vaatimukset työrauhalainsäädännön kehittämiseksi ovat entisestään kasvaneet. Toistaiseksi tilanne ei ole kuitenkaan lainsäädännöllisesti saanut merkittävää vastakaikua ja vallitseva tilanne on ymmärrettävästi aiheuttanut yrityksissä voimakastakin turhautumista nykyiseen tilanteeseen ja laittomia työtaisteluja koskevaan riittämättömään oikeudelliseen sääntelyyn.
Mitä keinoja yrityksillä on käytettävissä laittomien lakkojen estämiseksi?
Kun puhutaan laittomista lakoista, on kyse lähtökohtaisesti tilanteesta, jolloin työehtosopimus on voimassa ja sovellettavaksi tulevat työehtosopimuslain säännökset. Työehtosopimuslain mukaan ainoa seuraus laittomasta työehtosopimuksen vastaisesta lakosta on työtuomioistuimen tuomitsema hyvityssakko. Hyvityssakkosanktio sulkee pois normaalitilanteessa mahdollisuuden vaatia muuta korvausta, kuten esim. vahingonkorvausta laittomalla lakolla aiheutetuista vahingoista.
Mikäli lakko tai muu työtaistelu on kuitenkin toteuttamistapojensa ja päämääriensä osalta jäljempänä mainitun mukaisesti niin sanotun yleisen työrauhavelvollisuuden vastainen, voivat käytettävissä poikkeuksellisesti olla myös muut oikeudelliset keinot, kuten vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen yleisessä tuomioistuimessa ja turvaamistoimen hakeminen lakon estämiseksi.
Tilanteessa, jossa työehtosopimus ei ole voimassa ja ollaan sopimuksettomassa tilassa, sovellettavaksi tulevat työriitojen sovittelusta annetun lain (“työriitalaki”) menettelytapasäännökset, joiden rikkomisesta voi seurata sekä rikosoikeudellinen että vahingonkorvausoikeudellinen vastuu säännöksiä rikkoneelle taholle.
Rikosoikeudellinen sanktiointi
Työriitalaki sisältää velvoitteen ilmoittaa aiotusta työtaistelusta vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.
Oikeuskäytännön perusteella vastapuolena on pidettävä sitä tahoa, joka on osallisena työehtosopimusneuvotteluihin. Mikäli kyse on yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvottelemisesta vastapuolina ovat tyypillisesti neuvotteluja käyvä ammattiliitto ja kyseinen työnantajayritys. Valtakunnallisten työehtosopimusneuvottelujen osalta vastapuolina ovat puolestaan valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.
Mikäli ennakkoilmoitusvelvollisuutta rikotaan, voidaan rikkomisesta vastuussa olevat henkilöt tuomita työriitalain rikkomisesta sakkorangaistukseen. Tyypillisesti vastuuhenkilöitä ovat ammattiliittojen ja niiden ammattiosastojen puheenjohtajat ja muut työtaistelun toimeenpanneet tai siitä vastuussa olevat henkilöt. Koska kyseessä on asianomistajarikos, edellyttää se asianomistajan taholta tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekemistä poliisille.
