Laittomien lakkojen sanktiointi ja työoikeudelliset turvaamistoimet

Posted on

6 Apr

2022

Dittmar & Indrenius > Insight > Laittomien lakkojen sanktiointi ja työoikeudelliset turvaamistoimet

Vuodenvaihteen molemmin puolin käydyt työehtosopimusneuvottelut ja niihin liittyvät työtaistelut ovat jälleen nostaneet esiin kysymyksiä työrauhalainsäädäntömme ajantasaisuudesta ja riittävyydestä ennalta estämään ja sanktioimaan sekä laittomia että myös sinänsä laillisia, mutta liiallisina pidettäviä työtaisteluja.

Huoli on aiheellinen. Erityisesti erilaiset laittomat työtaistelut ovat jo pitkään aiheuttaneet mittavia sekä taloudellisia menetyksiä että  mainehaittoja työtaisteluiden kohteiksi joutuneille yrityksille eri toimialoilla. Samalla vaatimukset työrauhalainsäädännön kehittämiseksi ovat entisestään kasvaneet. Toistaiseksi tilanne ei ole kuitenkaan lainsäädännöllisesti saanut merkittävää vastakaikua ja vallitseva tilanne on ymmärrettävästi aiheuttanut yrityksissä voimakastakin turhautumista nykyiseen tilanteeseen ja laittomia työtaisteluja koskevaan riittämättömään oikeudelliseen sääntelyyn.

Mitä keinoja yrityksillä on käytettävissä laittomien lakkojen estämiseksi?

Kun puhutaan laittomista lakoista, on kyse lähtökohtaisesti tilanteesta, jolloin työehtosopimus on voimassa ja sovellettavaksi tulevat työehtosopimuslain säännökset. Työehtosopimuslain mukaan ainoa seuraus laittomasta työehtosopimuksen vastaisesta lakosta on työtuomioistuimen tuomitsema hyvityssakko. Hyvityssakkosanktio sulkee pois normaalitilanteessa mahdollisuuden vaatia muuta korvausta, kuten esim. vahingonkorvausta laittomalla lakolla aiheutetuista vahingoista.

Mikäli lakko tai muu työtaistelu on kuitenkin toteuttamistapojensa ja päämääriensä osalta jäljempänä mainitun mukaisesti niin sanotun yleisen työrauhavelvollisuuden vastainen, voivat käytettävissä poikkeuksellisesti olla myös muut oikeudelliset keinot, kuten vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen yleisessä tuomioistuimessa ja turvaamistoimen hakeminen lakon estämiseksi.

Tilanteessa, jossa työehtosopimus ei ole voimassa ja ollaan sopimuksettomassa tilassa, sovellettavaksi tulevat työriitojen sovittelusta annetun lain (“työriitalaki”) menettelytapasäännökset, joiden rikkomisesta voi seurata sekä rikosoikeudellinen että vahingonkorvausoikeudellinen vastuu säännöksiä rikkoneelle taholle.

Rikosoikeudellinen sanktiointi

Työriitalaki sisältää velvoitteen ilmoittaa aiotusta työtaistelusta vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.

Oikeuskäytännön perusteella vastapuolena on pidettävä sitä tahoa, joka on osallisena työehtosopimusneuvotteluihin. Mikäli kyse on yrityskohtaisen työehtosopimuksen neuvottelemisesta vastapuolina ovat tyypillisesti neuvotteluja käyvä ammattiliitto ja kyseinen työnantajayritys. Valtakunnallisten työehtosopimusneuvottelujen osalta vastapuolina ovat puolestaan valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Mikäli ennakkoilmoitusvelvollisuutta rikotaan, voidaan rikkomisesta vastuussa olevat henkilöt tuomita työriitalain rikkomisesta sakkorangaistukseen. Tyypillisesti vastuuhenkilöitä ovat ammattiliittojen ja niiden ammattiosastojen puheenjohtajat ja muut työtaistelun toimeenpanneet tai siitä vastuussa olevat henkilöt. Koska kyseessä on asianomistajarikos, edellyttää se asianomistajan taholta tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekemistä poliisille.

Työriitalaki sisältää velvoitteen ilmoittaa aiotusta työtaistelusta vähintään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle.

Vahingonkorvausoikeudellinen vastuu

Työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voi seurata myös vahingonkorvausvastuu rikkomisella aiheutetuista vahingoista. Asia on ollut pitkään juridisesti epäselvä, eikä siihen ole vieläkään saatu oikeuskäytännössä lopullista vastausta. Varsinaista korkeimman oikeuden ennakkoratkaisua asiasta ei ole, mutta Helsingin hovioikeus on kuitenkin vuonna 2018 antamassaan työriitalain rikkomisella aiheutettua vahingonkorvausvaatimusta koskevassa tuomiossa katsonut, että tapaukseen voitiin soveltaa yleistä vahingonkorvauslakia, ja että työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuuden rikkomisella aiheutetusta vahingosta on mahdollista saada korvausta. Kyseisessä tapauksessa vahingonkorvausvaatimukset kuitenkin hylättiin aiheutuneiden vahinkojen määriä koskevan riittävän näytön puuttumisen takia.

Hovioikeus on toisin sanoen edellä mainitulla tuomiollaan vahvistanut vahingonkorvausoikeuden olemassaolon tilanteessa, jossa yritykselle aiheutuu taloudellista vahinkoa työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta, kunhan aiheutuneet vahingot ja niiden määrät voidaan osoittaa riittävästi toteen, ja vahingoilla on syy-yhteys työtaistelua koskevan ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin.

Työoikeudelliset turvaamistoimet

Turvaamistoimi tai yleinen vahingonkorvaus eivät siis lähtökohtaisesti tule kyseeseen laillisen työtaistelun estämiseksi. Työtaistelu voi kuitenkin olla niin sanotun yleisen työrauhavelvollisuuden vastainen, jolloin turvaamistoimi on käytettävissä työtaistelun kieltämiseksi. Oikeuskäytännössä kehitettyjen kriteerien mukaan työtaistelulla rikotaan yleistä työrauhavelvollisuutta, jos työtaistelu on toteutustavoiltaan, päämääriltään tai seurauksiltaan oikeuden tai hyvän tavan vastainen, syrjivä tai muuten kohtuuton. Työtaistelu voi olla kohtuuton ja hyvän tavan vastainen esimerkiksi sen vuoksi, että toimenpiteet ovat huomattavan liiallisia niillä tavoiteltaviin päämääriin nähden.

On kuitenkin huomattava, että pelkät taloudelliset menetykset eivät yleensä ole riittävä peruste rajoittaa työtaisteluoikeutta. Siten mittavienkaan taloudellisten vahinkojen aiheuttaminen työtaistelulla ei pelkästään sellaisenaan yleensä riitä perusteeksi turvaamistoimen myöntämiselle, ellei työtaistelun toteuttamiseen liity myös muuta normaalista poikkeavaa toimintaa tai kohtuuttomuutta, kuten esimerkiksi vahingoittamistarkoituksessa tehtyä haittaa yrityksen toiminnalle tai omaisuudelle tai muuta oikeuden- tai hyvän tavan vastaisuutta.

Turvaamistoimi työtaistelun estämiseksi tai keskeyttämiseksi voidaan myöntää, mikäli seuraavat yleiset edellytykset täyttyvät:

  1. Hakija osoittaa vetoamansa oikeuden työtaistelun estämiseksi tai keskeyttämiseksi riittävän todennäköiseksi. Täyttä näyttöä oikeuden olemassaolosta ei hakemusvaiheessa kuitenkaan edellytetä.
  2. Hakija osoittaa, että on olemassa vaara siitä, että vastapuoli menettelee tavalla, joka vaarantaa hakijan oikeuden, estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista taikka olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä, mikäli turvaamistoimea ei myönnetä. Tältä osin on riittävää, että vaaraa ei ole esillä olevissa olosuhteissa pidettävä varsin epätodennäköisenä.
  3. Hakija osoittaa, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle, eli yleensä lakon toimeenpanneelle ammattiliitolle tai ammattiosastolle, kohtuutonta haittaa verrattuna hakijan turvattavaan etuuteen. Erityistä merkitystä tältä osin annetaan sille, voiko turvaamistoimen myöntämisestä aiheutua peruuttamatonta vahinkoa vastapuolelle.

Turvaamistoimipäätös voidaan antaa ja panna myös täytäntöön nopeasti ja väliaikaisesti kiireellisenä jopa vastapuolta kuulematta. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä tuomioistuimet ovat kuitenkin suhtautuneet varsin pidättyvästi vastapuolta kuulematta annettaviin työtaisteluiden estämistä tai keskeyttämistä koskeviin turvaamistoimipäätöksiin, ja tässä suhteessa tuomioistuinkäytäntö on kiristynyt. Suhtautuminen työoikeudellisiin turvaamistoimihakemuksiin kuitenkin vaihtelee paljon eri tuomioistuimissa ja jopa tuomioistuinten sisällä. Kyseessä on viimekädessä yksittäistapauksittain ratkaistava asia, jonka menestyminen riippuu paljon tapauksesta ja siitä, kuinka hyvin hakemus on perusteltu.

Latest insights

Finland chapter for ICLG: Competition Litigation 2023

Insight / 6 Oct 2022

Ehdotus whistleblowing-lainsäädännöksi on julkaistu

Alert / 21 Sep 2022
Reading time 3 minutes