Search results

Dittmar & Indreniuksen Employment, Benefits & Pensions -tiimi kertoo tässä Quarterly-julkaisun teemanumerossa työelämän ajankohtaisista ilmiöistä ja niihin liittyvistä

Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2021 ja jakoi yhteistoiminnan aiempaa selvemmin kahteen osaan: jatkuvaan vuoropuheluun ja muutosneuvotteluihin. Uusi jatkuvan

Työnteon muodot ovat monipuolistuneet. Perinteisen kahden osapuolen välisen työsuhteen rinnalle on tullut kevytyrittäjyyttä ja alustatyötä. Työsuhteen tunnusmerkistöä arvioidaan

Kollektiiviperusteisia (eli “taloudellisiin, tuotannollisiin ja työnantajan toiminnan uudelleenorganisointiin” perustuvia) irtisanomisia koskevat lain määräykset ovat säilyneet pitkään käytännössä muuttumattomina.

Whistleblowing-lainsäädäntö1 velvoittaa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita perustamaan ilmoituskanavan tietyistä väärinkäytöksistä ilmoittamiseksi ja suojaamaan väärinkäytöksestä ilmoittajaa. Tämänhetkisen arvion

Työsopimuslaki sisältää säännöksen tasapuolisesta kohtelusta, jota voidaan pitää kansallisena erikoisuutenamme. Säännöksen arvioidaan aiheuttavan huomattavia kustannuksia sote-uudistuksen yhteydessä, kun

Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön oikeutta valita kollega edustajakseen työnantajan toimielimeen, kuten esimerkiksi johtoryhmään tai hallitukseen. Vuoden alussa voimaan tulleessa

Vuodenvaihteen molemmin puolin käydyt työehtosopimusneuvottelut ja niihin liittyvät työtaistelut ovat jälleen nostaneet esiin kysymyksiä työrauhalainsäädäntömme ajantasaisuudesta ja riittävyydestä